Maanantainen Pohteen valtuuston kokous mittasi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen luottamushenkilöiden kykyä vaikeiden ratkaisujen tekoon. Samalla saatiin tuntumaa siitä, pystyvätkö hyvinvointialueen päättäjät pitämään vastedes isot päätökset omissa käsissään.
Toinen vaihtoehto on, että keskushallinto Helsingissä alkaa tehdä päätöksiä pohjoispohjalaisia koskevista isoista ratkaisuista pohjoispohjalaisten puolesta.
Tuntien kokouksen jälkeen aluevaltuusto hyväksyi tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman, jonka on määrä tuoda tuoda noin 90 miljoonan euron säästöt. Päättäjille voi antaa tästä kehuja, sillä punnerrus ei ollut helppo.
Päättäjän rooliin kuuluu tehdä raskaitakin päätöksiä, jos tilanne sitä vaatii. He ovat keskivertokansalaista paremmin perillä hyvinvointialueen taloustilanteesta ja edessä olevista haasteista.
Tosin osalla Pohteen luottamushenkilöistä tuntuu yhä olevan vaikeuksia hoksata, että he todella ovat koko alueen valtuutettuja eivätkä yhden tai kahden kunnan edustajia.
Isoja säästöjä tarvittiin akuutisti, jotta hyvinvointialueita rahoittava valtio myöntäisi ensi vuodelle Pohteen kipeästi tarvitseman lainanottovaltuuden. Jos sitä ei tule, vaarassa olisi Oulun uuden yliopistosairaalan töiden jatko.
Maanantaina hyväksytty ohjelma lähti saman tien valtiovarainministeriöön. Jos peukalo ei siellä käänny ylöspäin, edessä on lisäsäästöjen kaivaminen.
Ensi vuoden talousarvio on nyt tehtyjen päätösten jälkeenkin noin 60 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Ehkä kaikkein herkimmässä asiassa eli kysymyksessä Oulaskankaan sairaalan tulevaisuudesta tehtiin päätös, joka hetkeksi rauhoittanee keskustelun. Aluevaltuusto asetti tavoitteeksi, että erikoissairaanhoidon päivystys ja leikkaustoiminta sairaalassa jatkuvat. Tarkemmin asiasta on määrä päättää ensi vuonna.
Vaikein kysymys asiassa on se, mistä saadaan raskaiden toimintojen tulevaisuudessa vaativat tekijät, siis lääkärit ja hoitajat. Pohteella ei ole siihen ihmelääkettä.
Sanansa asiassa voi olla sanottava myös hyvinvointialueiden rahoittajalla, valtiolla. Sosiaali- ja terveysministeriössä on jo mittailtu matkaa Oulaisista Ouluun. Keskivertokansalainen ei joudu monta kertaa elämässä leikkaukseen lähtemään, ei lähelle eikä kauas.
Raahen yöpäivystyksen jatkosta tehdään päätös ensi vuonna. Edessä lienee lopetus. Nyt päätökselle saadaan sopeutumisaikaa.
Odotettu oli etenkin keskustalle tärkeä linjanveto, jonka mukaan jokaisessa kunnassa on vastakin oltava fyysinen sote-yksikkö. Luottamus liikkuviin sote-yksikköihin tai paljon mainostettuihin digitaalisiin palveluihin ei aluevaltuuston enemmistöllä näy olevan järin vahva.