Taide: Ou­lu­lai­nen Elsi Tau­riai­nen jul­kai­si maa­laus­vi­deon ja sai 100 000 seu­raa­jaa

Neuvottelutaito: Oulun po­lii­sin neu­vot­te­lu­ryh­män vetäjä kertoo tiu­kim­mat ti­lan­teen­sa

Kolumni: Sek­suaa­li­nen ah­dis­te­lu on rikos ja siihen tulee suh­tau­tua sel­lai­se­na

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Pohde lopetti ky­lä­kyy­dit Pu­das­jär­vel­lä, miten käy syr­jä­ky­lä­läis­ten?

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella järjestettiin taannoin ideakilpailu, jossa haettiin ratkaisuehdotuksia ihmisten hyvinvoinnin parantamiseen. Ratkaisuja pyydettiin lähinnä yksinäisyyden ja rahahuolien vähentämiseen, sekä mielenterveyden parantamiseen. Samaan aikaan hyvinvointialueella toimitaan täysin päinvastoin.

Kenen etua Pohde ajaa lopettamalla kyläkyydit? Tähän saakka Pudasjärven syrjäkyliltä on päässyt asioimaan kyläkyydillä, mikäli matkalle on osallistunut asiakas, jolle on myönnetty vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu. Kyytiin on voinut tulla muita asiakkaita omavastuun hinnalla ilman myönnettyä kuljetuspalvelua, jos autossa on ollut tilaa.

"Useiden ihmisten ainoa ilo on se, että näiden kyläkyytien avulla pääsee hoitamaan asioita ja samalla vaihtamaan kuulumisia muiden taksissa olevien kanssa."

Nyt Pohde on lopettanut nämä kyydit, ja taksikortin omaava asiakas matkustaa taksilla yksin tai saattajan kanssa, muita asiakkaita kyydissä ei saa olla. Ilman taksikorttia olevat asiakkaat maksavat taksista normaalin hinnan, tai kulkevat joukkoliikenteellä.

Pudasjärvi on hyvinvointialueen laajin kunta. Pohteen tarkoitus on ilmeisesti yhtenäistää kuntien käytäntöjä. On vain harmillista, että jos tällainen malli toimii vaikkapa Raahessa, se ei välttämättä toimi Pudasjärvellä.

Mietitäänpä asiaa matkustajan näkökulmasta.

Ensin tuli muutoksia taksikorttien myöntämisperusteisiin, jolloin useat asiakkaat joutuivat luopumaan kortista. Matkaa lähimmälle joukkoliikenteen pysäkille voi olla yli 10 kilometriä, jalat eivät toimi kuten pitäisi ja henkeenkin ottaa, mutta silti pitäisi päästä pysäkille – ilmeisesti kävellen, koska muuta mahdollisuutta ei ole. Bussilla sitten Pudasjärven keskustaan ostamaan viikon ruoat. Takaisin linja-autolla ja kilometrien kävelyä kantamusten kanssa kotiin. Miten tämä voisi toimia?

Mikäli asukkaiden hyvinvointia ja mielenterveyttä halutaan parantaa, niin älkää hyvät päättäjät ottako pois sitä ainoaa asiaa, josta voi syrjässä asuville olla iloa. Monella ei ole naapureita, joiden kanssa jutella. Monella ei ole omaisia, jotka toisivat ruokaa tai käyttäisivät asioilla.

Useiden ihmisten ainoa ilo on se, että näiden kyläkyytien avulla pääsee hoitamaan asioita ja samalla vaihtamaan kuulumisia muiden taksissa olevien kanssa. Lisäksi tuttu taksikuski avustaa tarvittaessa kantamusten kanssa.

Monen mielenterveys säilyy juuri siitä syystä, että saa jutella toisille ihmisille, jotka ovat vuosien ajan kulkeneet samalla kyydillä. Väitän, että nämä kyläkyydit ovat ratkaisu syrjäkylillä asuvien ihmisten hyvinvointiin.

Onko Pohteen tarkoitus pakottaa ihmiset muuttamaan pois syrjäseuduilta ja erkaannuttaa ihmiset toisistaan? Ne, jotka näitä päätöksiä tekevät, pitäisi asuttaa muutamaksi kuukaudeksi Pudasjärven syrjäisimpään kolkkaan ja antaa ohjeeksi, että kulje sieltä kaupassa joukkoliikenteellä jota ei todellisuudessa ole, tai odottele, jos joku sattuisi sen maitopurkin tuomaan. Ja ellei tuo, niin koita pärjätä ilman.

Joku järki päätöksiin täytyisi kuitenkin saada ja asioita kannattaisi tutkia myös sen oman asuinpaikan ulkopuolelta. Veikkaan, että kukaan näistä päättäjistä ei ole asunut syrjäseudulla, eihän tämä päätös muuten niin huono olisi. Mutta tästä asiasta kuullan vielä ja Tykkyläistä lainatakseni: Periksi ei anneta!

Sanna Parkkila

Kipinä, Pudasjärvi