Pohjois-Pohjanmaalla tartuttiin uudistustoimiin heti hyvinvointialueen käynnistyessä, koska taloustilanteen vakavuus oli tiedossa. Sopeuttamistoimien aikataulun tiukkuus ja joustamattomuus ovat yllättäneet, ja valtion vastaantuloa vähintään aikataulussa olisi odottanut.
Rahoituskriisissä Pohde ei ole yksin, sillä valtio vastaa viime kädessä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Rahoituksen on turvattava perustuslain edellyttämällä tavalla riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen.
Aluevaltuustomme hyväksyi juuri merkittäviä linjauksia sisältävän tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman. Osa säästökohteista poistettiin jo ennen valtuuston käsittelyä puolueiden yhteistyönä (esimerkiksi omaishoito, järjestöavustukset), osasta äänestettiin ja enemmistön päätöksillä mennään eteenpäin.
Maan hallitus valvoo hyvinvointialueiden toimintaa. Positiivista on hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan ”Hallituksen tavoitteena on varmistaa, että hyvinvointialueet onnistuvat tehtävässään ja kykenevät tarjoamaan väestön tarvitsemat sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut. – – – Hyvinvointialueiden järjestämisvastuuseen perustuvassa mallissa valtiolla on erityinen vastuu varmistaa, että sen alueille kohdentama rahoitus riittää ja takaa suomalaisten tarvitsemien palveluiden saamisen kaikkialla maassa.”
Nyt näyttää kuitenkin siltä, että välineet, joita valtio aluetasolle on antanut, ovat riittämättömiä. Hyväksymämme säästöohjelma on nyt arvioitavana ministeriöissä ja odotamme jatko-ohjeistusta etenemisessä. Tämä lienee tuota edellä mainittua ”varmistamista”.
Ohjelman hyväksymisen jälkeen väistämättä jää kuitenkin pohtimaan toimien yhteisvaikutuksia ja sitä, mahdollistaako ohjelma eri osissa maakuntaa riittävien palveluiden tuottamisen joko lähipalveluina, liikkuvina palveluina tai etäpalveluina. Palvelut ja niiden saatavuus on keskeistä.
Tiukassa aikataulussa arvioimme päätösten riskejä, mutta vaikuttavuustarkastelulle ei juurikaan ollut aikaa. Jos nyt tehdyt päätökset osoittautuvat palvelujen saatavuuden kannalta kestämättömiksi, meiltä edellytetään valmiutta tehdä uusia päätöksiä. Tältä osin työ jatkuu.
Aluevaltuustossa emme ole turvaamassa kotikuntamme palveluita vaan kaikkien pohjoispohjalaisten palveluja. Johtopäätösten teossa tarvitaan vahvaa analyysiä asukkaiden palvelutarpeista, tietoa alueen eri palveluista sekä sopimisia yhdyspintatyön vastuista.
Huomiotta ei voi jättää sitä, millaisena julkisten palveluiden kokonaisuus näyttäytyy niille asukkaille, jotka tarvitsevat Pohteen palveluiden rinnalla muita hyvinvointipalveluita.
Yhteistyön rakenteita on tarpeen uudistaa niin kuntien, koulujen, järjestöjen, KELAn kuin myös yritysten kanssa. Oman lisänsä yhteistyöhön tuovat 2025 käynnistyvät työllisyysalueet. Tällöin sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä työllisyyspalveluiden kuntarajat ylittävän integraation ja moniammatillisen työn merkitys korostuu entisestään. Tältäkään osin Pohde ei toimi tyhjiössä.
Maire Mäki
aluevaltuutettu (sd.), FT
Oulu