Pitkät jonot ja kas­va­nut avun­tar­ve aloit­ti­vat mul­lis­tuk­sen Oulun seudun mie­len­ter­veys­pal­ve­luis­sa – Näin toimit, jos tar­vit­set apua

Pohteen mielenterveyspalvelut ovat olleet suuressa mullistuksessa. Sirpa Aalto ja Niko Boren.

Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Lähes jokaisella meistä on joskus haasteita oman mielenterveytensä parissa. Elämä koettelee, on työttömyyttä, stressiä, läheisen kuoleman käsittely on vaikeaa. Mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot yleistyvät jatkuvasti etenkin nuorilla työikäisillä.

Mutta tehdä, kun henkinen vointi heittelee ja asian kanssa ei pärjää enää omin voimin? Mihin otetaan yhteyttä ja mitä on odotettavissa?

Kysyimme mielenterveyspalveluiden ammattilaisilta, miten Oulun alueella mielenterveysasioissa otetaan yhteyttä terveydenhuoltoon, ja mitä hoitopolku voi pitää sisällään.

Jos kyse on elämän yksittäisestä kriisistä, kuten ihmissuhdeongelmista tai onnettomuuteen joutumisesta, voi tuen hakemisen aloittaa ottamalla yhteyttä Kriisikeskukseen. Akuutissa tilanteessa, kuten itsetuhoisuuden tai psykoottisten oireiden kanssa tulee ottaa yhteyttä päivystykseen tai hätänumeroon 112.

Terveydenhuollon puolella voi alkaa digitaalisista palveluista. Uudehkona palveluna tarjolla on digitaalisen sote-keskuksen mielenterveyschat, joka on käytössä useissa Pohteen kunnissa.

Osana OYS Psykiatriaa ja Pohdetta toimivan Oulun alueellisten mielenterveyspalveluiden vs. ylilääkäri Sirpa Aallon mukaan ennen yhteydenottoa kannattaa tutustua Mielenterveystalo.fi-sivuston omahoito-ohjelmiin, joita löytyy useita kymmeniä. Tarjolla on omahoito-ohjelmia esimerkiksi keskittymisvaikeuksien, ahdistuksen ja masennuksen hoitoon. Aallon mukaan osalle jo itsenäinen omahoito-ohjelma voi riittää.

– Akuuteissa tilanteissa, kuten psykoottisten oireiden tai itsetuhoisten ajatusten kanssa on kuitenkin otettava yhteys hoitavaan yksikköön tai päivystykseen. Kaikkiin tilanteisiin omahoito tai digitaaliset palvelut eivät sovellu, Aalto painottaa.

Kuitenkin monelle omahoito-ohjelma on ensimmäinen askel tilanteen hoitamiseen.

Jos itsenäinen omahoito ei auta riittävästi, voi ottaa yhteyttä mielenterveyspalveluihin. Ennen yhteydenottoa kannattaa täyttää Terapianavigaattori, jonka tulokset toimitetaan ammattilaiselle ja niiden avulla saadaan arvioitua hoidon tarvetta.

Kyseessä on pitkähkö, kattava kysely, joka pitää sisällään esimerkiksi mielialakyselyn, ahdistuneisuuskyselyn ja päihteiden käyttöä kartoittavan kyselyn. Navigaattori löytyy osoitteesta terapianavigaattori.fi.

Ohjaus avuksi

Itsenäisen omahoidon jälkeen vuorossa on usein ohjattu omahoito, jota antaa esimerkiksi psykiatrinen sairaanhoitaja. Alueellisten mielenterveyspalveluiden hoitotyön johtaja Niko Borén kertoo, että ohjattu omahoito on hyvin vaikuttavaa.

Pohteen alueellisissa digitaalisissa mielenterveyspalveluissa noin 60 prosentille ohjattua omahoitoa saaneille asiakkaille on riittänyt muutama käyntikerta.

Tämän jälkeen vuorossa voi olla esimerkiksi jakso lyhytterapiaa, jonka määrää on Pohteella pyritty lisäämään.

Pohteella onkin koulutettu viimeisen noin vuoden aikana suuri määrä työntekijöitä antamaan lyhytterapioita. Koulutusta on annettu esimerkiksi psykiatrisille sairaanhoitajille ja sitä jatketaan edelleen. Koulutusta on annettu sekä IPC-menetelmään eli interpersonaaliseen ohjaukseen että kognitiivisiin lyhytterapioihin.

Aalto ja Borén kertovat, että Pohteen tavoitteena on kehittää mielenterveyden haasteiden hoitoa niin, että se perustuu tehokkaisiin toimenpiteisiin eli lyhytinterventioihin ja omahoitoon. Nämä ovat usein riittäviä, jos niitä pystytään tarjoamaan riittävän varhaisessa vaiheessa.

Sekä Borén että Aalto kertovat, että tavoitteena on ohjatun omahoidon ja lyhytkestoisten interventioiden avulla on sekä lyhentää jonoja että ehkäistä niiden kasvamista.

Lyhytterapeuttiset menetelmät ovat Aallon mukaan tehokkaimpia, kun ne päästään aloittamaan kuukauden kuluessa. Niitä voidaan tarjota joko yksin tai ryhmässä, läsnä tai etänä. Sopiva toteutustapa riippuu muun muassa hoidettavasta oireesta tai häiriöstä.

– Ohjattua omahoitoa voidaan tarjota etävastaanottona esimerkiksi niin, että asiakas on puhelimellaan luonnon keskellä, Borén kertoo.

Tarjolla on esimerkiksi erilaisia nettiterapioita.

Lääkärin tapaaminen tulee ajankohtaiseksi viimeistään silloin, kun on tarvetta arvioida lääkehoitoa tai diagnostiikkaa.

Psykiatrian on tarkoitus tukea perusterveydenhuoltoa aiempaa matalammalla kynnyksellä, joustavammin ja oikea-aikaisemmin. Erikoissairaanhoidon hoitojaksoja pyritään tehostamaan ja keskittämään niihin hoitopolun vaiheisiin, joissa erikoissairaanhoidon vaikuttavuus on suurinta.

– Toki aina on heitä, joiden kohdalla erikoissairaanhoitoa tarvitaan, Aalto toteaa.

Mielenterveyskriisi laukaisi muutoksen

Kaikkiaan mielenterveyden häiriöiden hoitokulttuurissa on Aallon mukaan tällä hetkellä menossa valtava muutos. Muutos on tapahtunut myös verrattain lyhyessä ajassa, vain muutamassa vuodessa.

– Vielä muutamia vuosia sitten saattoi olla pitkiä keskustelukäyntejä taustalla, mutta potilaalla ei ollut selkeää hoitosuunnitelmaa tai hoidolla fokusta. Tämä on mullistunut täysin, Aalto kertoo.

Nopean muutoksen taustalla ovat rajalliset resurssit ja suuresti kasvanut avun tarve.

– En usko, että tällaista mittavaa muutosta olisi tapahtunut ilman mielenterveyskriisiä, Aalto sanoo.

Kriisitilanteella hän viittaa siihen, että ihmisten mielenterveyden oireilu ja avun tarve on lisääntynyt ja samaan aikaan hoitojonot ovat kasvaneet. Lisäresursseja mielenterveyspalveluihin ei kuitenkaan ole saatu.

Borén lisää, että mielenterveyden hoitoon tarvittaisiin lisää resursseja ja osaamisen täydentämistä, mutta niiden saaminen on poliittisten päätösten takana.

– Me haluamme asiakkaiden parasta, se on ollut aina psykiatrian kulttuuri.

Mielenterveyspalvelut ovat muuttuneet lyhyessä ajassa huomattavasti. Pohteen Sirpa Aalto ja Niko Borén pitävät muutosta oikeansuuntaisena.

Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Vaikka mielenterveyden hoitoa ollaankin viemässä entistä enemmän lyhyiden interventioiden suuntaan, on työkalupakissa edelleen mahdollisuudet esimerkiksi Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan tai tarvittaessa erikoissairaanhoidon piiriin menevään osastohoitoon.

Tavoitteena on se, että uusi toimintamalli tulisi tulevaisuudessa lyhentämään mielenterveyspalveluiden hoitojonoja. Kun oireet voidaan hoitaa ennen niiden pahenemista, se ennaltaehkäisee osaltaan jonojen kasvua.

Kriisikeskus auttaa elämänkriiseissä

Apua mielenterveysasioissa voi saada terveydenhuollon lisäksi myös järjestöpuolelta.

MIELI ry ylläpitää esimerkiksi nuorille tarkoitettua Sekasin-chatia, aikuisten mielenterveyschatia ja valtakunnallista kriisipuhelinta. Järjestöllä on myös kriisikeskuksia ja vertaistukiryhmiä.

Oulun Kriisikeskuksen toiminnanjohtaja Hanne Puurunen kertoo, että kriisikeskuksen tarkoitus on antaa lyhytkestoista keskusteluapua akuuteissa tilanteissa, kuten esimerkiksi läheisen kuoleman, ihmissuhdeongelmien tai onnettomuuden tai väkivallan uhreiksi joutuneille.

– Me emme tarjoa mielenterveyden hoitoa, Puurunen muistuttaa.

Kriisikeskus on MIELI Oulun seudun mielenterveys ry:n toimintaa, joka taas on Mieli Suomen mielenterveys ry:n jäsenjärjestö. Sen kautta voi saada keskusteluapua 1–5 kertaa.

Puurusen mukaan heidän palveluihinsa hakeutuu myös ihmisiä, jotka julkinen terveydenhuolto on ohjannut ottamaan yhteyttä Kriisikeskukseen. Osa kertoo tulevansa paikalle odottamaan aikaansa, jota on saanut odottaa jo pidempään. Taustalla ovat usein pitkät jonot ja keskusteluavun odottaminen.

Tämän ei tulisi olla Kriisikeskuksen toiminnan tarkoitus, vaan sen pitäisi tarjota ihmiselle lyhytaikaista keskusteluapua sitä vaativaan tilanteeseen.

Puurusen mukaan heille näyttäytyvä ongelma mielenterveyden hoidossa on usein se, että ensimmäiselle käyntikerralle saattaa päästä nopeastikin, mutta tämän jälkeen varsinaisen hoidon aloittaminen kestää.

– Saattaa olla niin, että ihminen pääsee avun piiriin, mutta seuraavaa tapaamista tai yhteydenottoa saa odottaa parikin kuukautta.