HENKIRIKOKSET: Man­ner­hei­min­puis­ton taposta syyte

Asuminen: Vuokrat nou­si­vat Oulussa pää­kau­pun­ki­seu­tua no­peam­min

Tilaajille

Pi­po­päi­sen pojan sanaton pyyntö ja loh­du­ton loppu jäivät vai­vaa­maan Ro­va­nie­mel­lä työs­ken­nel­lyt­tä ri­kos­tut­ki­jaa – pitkän po­lii­si­uran tehnyt Martti Karjula puhui muis­ton­sa kir­jak­si

Pohjoisen poliisi kertoo -kirjaan on koottu Matti Karjulan muistoja järjestyspoliisissa, suojelupoliisin etsivänä ja keskusrikospoliisin palveluksessa.

Martti Karjula aloitti uransa suojelupoliisissa, mutta työ ei ollut sitä mitä hän tahtoi. – Halusin rikostutkintaan. Palkka putosi mutta minulle oli pääasia, että sain tehdä mielekästä työtä. Lapin poliisilaitoksen käytävät, putkat ja kuulusteluhuoneet tulivat vuosikymmenien aikana tutuiksi.
Martti Karjula aloitti uransa suojelupoliisissa, mutta työ ei ollut sitä mitä hän tahtoi. – Halusin rikostutkintaan. Palkka putosi mutta minulle oli pääasia, että sain tehdä mielekästä työtä. Lapin poliisilaitoksen käytävät, putkat ja kuulusteluhuoneet tulivat vuosikymmenien aikana tutuiksi.
Kuva: Iiro Kerkelä

Pipopäinen poika tuli ruokalaan, istui poliisien kanssa samaan pöytään ja pyöritteli limsapulloaan.

Muisto on jäänyt vaivaamaan Martti Karjulan mieltä.