Perussuomalaisella eduskuntaryhmällä ei torstaina ollut todellista vaihtoehtoa kansanedustaja Timo Vornasen erottamiselle. Käsiaseella humalapäissään kadulla uhkaileva ja ampuva parlamentaarikko oli liikaa myös puolueelle, jossa rajuakaan machoilua ei ole pidetty erityisenä syntinä.
Tapaus on puolueelle kiusallinen myös siksi, että se on pitänyt jatkuvaa ääntä katujengien uhasta ja maahanmuuttajien rötöksistä. Nyt puolueen syliin kaatui omaan väkeen kuuluvan kantasuomalaisen konstaapelin väkivaltainen öykkäröinti.
Ennen kansanedustajuutta poliisina toiminutta joensuulaista epäillään tässä vaiheessa kolmesta eri rikoksesta, ja jonkinlaista tuomiota voi pitää varmana.
Toimiin eduskuntaryhmää velvoitti taustalla myös perustuslaki, jonka mukaan kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti. Eikä tuo koske vain eduskuntatalon sisätiloja.
Eduskunnan arvovalta ei tapauksen johdosta kasva. Vaikka tapaus on poikkeuksellinen, sen perusteella on helppo lietsoa kansanvallan ja politiikan vastustusta.
Seuraavaksi nähdään, miten käy Vornasen puoluejäsenyydelle ja poliisiviralle. Edellinen ratkaisu on perussuomalaisten puoluehallituksen, jälkimmäinen Itä-Suomen poliisin käsissä.
Lähtöoletuksena voi pitää, että lähtö tulee kummastakin. Poliisihallinnon on varjeltava oman joukkonsa mainetta.
Vornasen erottaminen puolueestakaan ei säästäisi sitä taas uudelta vakavalta mainehaitalta. Matkan varrella liian moni puolueen valtakunnallinen tai paikallinen poliitikko on törttöillyt ja saanut myös rikostuomioita.
Riikka Purran elekieli ja kommentit torstain tiedotustilaisuudessa kertoivat, että uusin jupakka korventaa puheenjohtajan mieltä syvältä.
Huomiota tapauksessa herättää se, ettei Vornanen ole tekojensa jälkeen osoittanut sanottavaa katumusta, ja torstainen anteeksipyyntökin koski lähinnä syntyneitä mainehaittoja. Sen sijaan hän on lähtenyt vastahyökkäykseen arvostelijoitaan kohtaan. Näin esimerkiksi puolueen sisäministeriä Mari Rantasta vastaan.
Viime vaalikaudella perussuomalaiset erotti ryhmästään Ano Turtiaisen. Tämä perusti oman yhden hengen ryhmän ja oman puolueen, eikä jättänyt Arkadianmäkeä. Näin hän pelasti itselleen kansanedustajan ansion koko loppukaudeksi.
Kansanedustajan erottaminen eduskunnasta on mahdollista sekin, mutta prosessi on mutkikas. Eduskunta voi myös myöntää kansanedustajalle tämän pyynnöstä vapautuksen toimestaan, jos siihen on hyväksyttävä syy. Vornanen ei ole osoittanut merkkejä siitä, että omasta tahdostaan jakarandatuolistaan luopuisi.
Jos Vornasella on edessä vielä poliisin virasta erottaminen, sitä kovempaan tarpeeseen kansanedustajan palkka tulee. Eläkkeelle on 54-vuotiaalla vielä matkaa.
Tekstiä päivitetty 2.5. kello 19.40, lisätty tieto Vornasen esittämästä anteeksipyynnöstä.