Perussuomalaiset rp. perustettiin toukokuussa 1995 Saarijärvellä Kalmarin kylässä saunan lauteilla Timo Soinin, Raimo Vistbackan, Urpo Leppäsen ja Kari Bärlundin ryhdyttyä ruotimaan SMP:n kohtaloa sen ajauduttua vararikkoon.
Yhteisellä sopimuksella uusi puolue, Perussuomalaiset, pantiin jaloilleen ja puolueen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Raimo Vistbacka vuosina 1995–1997. Sen jälkeen Timo Soini vuodesta 1997 vuoteen 2017, jolloin hän ilmoitti luopuvansa puheenjohtajuudesta.
Timo Soinin mellevä ja rehevä retoriikka, kuten sanonta "missä EU, siellä ongelma", sekä hänen uupumaton kiertely vaalikentillä upposi kansaan, ja työ palkittiin vuoden 2011 eduskuntavaaleissa puolueen saadessa 39 kansanedustajaa.
Puolueen aatemaailma on kuitenkin muuttunut merkittävästi Soinin jälkeen. Puolue hajosi Jyväskylän puoluekokouksessa 2017, kun sen saivat haltuunsa kokouspaikalle Jussi Halla-ahon ja Riikka Purran masinoimat oikeistopopulistiset ja maahanmuuttovastaiset selkärangattomat toimijat.
Pidän heitä selkärangattomina siksi, että heillä ei ollut sisua perustaa omalle aatemaailmalleen omaa puoluetta, joka olisi erottautunut muista puolueista niillä teemoilla, joiden seurauksena puolue hajosi, ja joilla se tänä päivänä näkyvästi toimii.
Nyt hallitusvastuussa olevan puolueen edunvalvonta pienviljelijöiden, pienituloisten yrittäjien, duunareiden, pieneläkeläisten, työttömien ja sosiaalietuuksien varaan ajautuneiden osalta on tällä vaalikaudella tullut tiensä päähän. Aatemaailman kärkeen ovat nousseet maahanmuuttovastaisuuden ylläpitäminen osin jopa arveluttavin ja ihmisoikeuksia loukkaavin keinoin, sekä hyvätuloisen valtaeliitin etujen ajaminen heikompiosaisten kustannuksella.
Perussuomalaisten alkuperäisen aatteen vaalijoiden rivit harvenevat edelleen, kun istuvan hallituksen päättämät säästötoimet osuvat niihin väestöryhmiin, joiden etujen valvojina vennamolais-soinilaiset alunperin tunnettiin.
Historia ei puolueen osalta muutu, vain tulevaisuus on edessäpäin. Mitä se tuo tullessaan, sitä emme tiedä, kuten emme tiedä myöskään muita arvaamattomia ulkopuolisia yhteiskuntaamme vaikuttavia tekijöitä.
Sopinee kuitenkin olettaa, että jatkossa vasemmistopuolueet poimivat riveihinsä osansa perussuomalaisten hylkäämistä pienyrittäjistä ja muista pienituloisista kannattajista, sillä yhä useampi perussuomalaisten kannattaja kuulunee hyvätuloisten kastiin.
Kokoomus on saanut perussuomalaisista sekä kilpailijan että ideologisen kumppanin. Tämä tietää jatkossa tuloerojen jyrkkää kasvua, kuten tulevat veronkevennykset 2 000–10 000 euroa kuukaudessa tienaavien osalta osoittavat. Tämäkin kaiken muun ohella toisten iloksi ja toisten suruksi.
Jari Pirinen
Toppila, Oulu