Nykyiset koululaiset ovat työelämässä vielä 60 vuoden päästä. Mutta tiedämmekö me edes, millainen maailma on kymmenen vuoden kuluttua?
Digitalisaatio on ihmiskunnan historian suurimpia muutoksia. Maamme koulutuspolitiikassa koulu nähdään lähinnä sosiaalipolitiikan välineenä, joka ehkäisee syrjäytymistä. Nykyhallituksen aikana niukat resurssit on ohjattu oppivelvollisuuden pidentämiseen ja luokkakokojen pienentämiseen.
Huolta ei kanneta, takaako koulu lapselle tulevaisuustaitojen ja -tietojen opetusta. Ja kun kotona kaikki on digiä, koulussa on hyvä digi-paastota.
Jopa mobiililaitteiden käyttökieltoa toivotaan kouluihin. Eikä ihme, sillä koulussa digihommat menevät usein pieleen.