Hallitus on kertonut ehdotuksistaan, joilla se auttaisi suomalaisia kotitalouksia selviytymään kylmästä talvesta nousevien sähkön hintojen paineessa.
Se esittää odotetusti sähkön arvonlisäveron alennusta 10 prosenttiin nykyisestä 24 prosentista. Alennus olisi määräaikainen ja voimassa joulukuusta huhtikuuhun.
Lisäksi kotitalousvähennyksen kylkeen valmistellaan uusi määräaikainen verovähennys, jonka voisi toteuttaa sähkölaskun suuruuden perusteella.
Vähennykseen tulisi omavastuuosuus ja yläraja.
– Parin viikon kuluessa voimme kertoa tarkempia lukuja, sanoi valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) tiedotustilaisuudessa.
Ihmisille, joilla ei ole verotettavaa tuloa annettaisiin puolestaan suoraa sosiaalitukea. Kohderyhmän suuruus on vielä tarkentumassa, mutta Saarikko arvioi, että Suomessa voi olla joitakin satojatuhansia, joiden sähkölasku olisi niin suuri, että hyvitys kohdistuisi heihin.
– Ennen kaikkea kysymys voisi olla vaikkapa takuueläkeläisistä, jotka asuvat sähkölämmitteisessä omakotitalossa.
Saarikon mukaan hallitus tähtää siihen, että toimet voivat astua voimaan vuodenvaihteesta ja ne olisivat voimassa neljä kuukautta. Tarkoitus on, että verovähennys olisi hyödynnettävissä saman tien ensi talvena eikä veronpalautuksena vasta vuoden päästä.
– Vastaavaa muutosta toteutimme työmatkavähennyksen osalta, kun verokortin saattoi päivittää poikkeuksellisesti työmatkavähennyksen osalta kesken vuotta, ja sitä kautta kuukausittainen käteen jäävä tulo parani liittyen kalliiseen polttoaineen hintaan, Saarikko sanoi.
Tuki satoja euroja kuussa
Ministerit eivät antaneet vielä tarkkoja summia siitä, miten suuri apu hallituksen sähkötoimilla olisi kuukaudessa yksittäiselle sähkön kuluttajalle. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan puhutaan kuitenkin sadoista euroista, jonka kotitaloudet voisivat saada.
– Kaikki tulee konkretisoitumaan, kun me jatkamme tätä valmistelutyötä.
Saarikko huomautti, että periaatteena valmistelussa on omavastuuosuus, joka on kansalaisen itsensä maksettava.
– Ja kun lasku ylittää tietyn rajan, jolloin voidaan katsoa, että se on kohtuuton, sen jälkeen tämä tuki tai verovähennys tulisi avuksi. Sillä on myös kokonaiskattosumma, jotta voimme välittää viestin siitä, että energian säästäminen on jatkossakin tarpeen, vaikka valtion tuki tähän tuleekin mukaan.
STT:n tietojen mukaan hallituksessa on kaavailtu, että verotuksessa voisi vähentää sähkölaskusta 60 prosenttia 500 euroa kuukaudessa ylittävästä osuudesta. Keskustelussa on tiettävästi ollut, että 1 500 euroa ylittävästä osuudesta ei vähennyskelpoisuutta enää olisi.
Tiedotustilaisuudessa näitä kaavailuja ei kuitenkaan vahvistettu.
Sähkövähennyksen arvioitu vaikutus verotuottoon olisi 300 miljoonaa euroa. Sähkötukeen varataan 300 miljoonan euron arviomääräraha.
Sähkön arvonlisäveron alennuksen on arvioitu vähentävän valtion verotuottoja noin 200 miljoonalla eurolla.
Hoiva-avustajien koulutusta lisätään
Hoitajapula on ollut yksi viime kuukausien kiperä ongelma, johon hallitus on hakenut ratkaisua.
– Lisäämme merkittävästi hoiva-avustajien koulutusta, ja lähdemme kouluttamaan yhteensä 2 500 uutta hoiva-avustajaa vuoteen 2025 mennessä, sanoi opetusministeri Li Andersson (vas.).
Lisäksi hoiva-avustajien koulutuksen määrärahatarpeita tarkastellaan osana syksyn lisätalousarvioesityksen valmistelua.
Ylimääräinen lapsilisä ja varhaiskasvatusmaksujen alennus
Hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi sisältää myös toimia kansalaisten ostovoiman vahvistamiseksi. Erityisesti hallitus on halunnut tukea lapsiperheitä.
Esimerkiksi varhaiskasvatusmaksuja esitetään laskettavaksi pysyvästi 70 miljoonalla eurolla. Lisäksi yksityisen hoidon tuen hoitolisään esitetään 100 euron korotusta.
Syksyn lisätalousarvioesityksessä esitetään lisäksi, että tämän vuoden lopulla maksettaisiin ylimääräinen kuukausi lapsilisää niin ettei se vaikuta toimeentulotuen tasoon.
Alijäämää 8,1 miljardia euroa
Saarikko kertoi valtiontalouden alijäämän kasvavan ensi vuonna valtiovarainministeriön ehdotuksesta 1,7 miljardilla eurolla. Alijäämä olisi siten 8,1 miljardia euroa.
Ensi vuoden talousarvioesityksen loppusumma on 80,5 miljardia euroa. Ensi vuodelle ehdotettu määrärahataso on 15,6 miljardia euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Menojen kasvua selittää ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus.
Juttua päivitetty 14.27: lisätty tieto yksityisen hoidon tuen hoitolisästä. Juttua päivitetty kauttaaltaan kello 15.28.
Korjattu klo 15.21: Alijäämä on 8,1 miljardia euroa, ei 8,1 miljoonaa kuten väliotsikossa luki.