Sosiaalisessa mediassa yleistynyt aggressiivinen kielenkäyttö on levinnyt kodin ja koulun väliseen viestintään, mikä koettelee opettajien työhyvinvointia.
OAJ Oulun aluejärjestön puheenjohtaja ja JUKO ry:n luottamusmies Timo Kettunen kertoo, että ammattijärjestö saa Oulussakin pahimmillaan viikoittain yhteydenottoja opettajilta, jotka pyytävät apua tilanteissa, joissa huoltajan huono käytös syö heidän työkykyään.
Henkilökohtainen viestittely Wilman (kodin ja koulun viestintään käytetty ohjelmisto), sähköpostin ja tekstiviestien välityksellä noudattelee samaa tyyliä kuin sosiaalisen median keskustelut pahimmillaan.
– Kiroilua, panettelua, persoonan arviointia. Vähän aikaa sitten eräs opettaja sai viikonlopun aikana vihaiselta huoltajalta kymmeniä tekstiviestejä, joita tuli vuorokauden ajasta riippumatta. Hän meni lukemaan ne ja oli maanantaina töihin mennessään sairauslomakunnossa.
Vielä pahempaa jälkeä syntyy, kun viestittely ei jää kahden väliseksi, vaan huoltaja kommentoi lapsensa tai perheensä tilannetta esimerkiksi Facebookin keskustelusivustolla, Instagrammissa tai Twitterissä.
– Keskustelu saattaa velloa päiväkausia. Siihen osallistuu ihmisiä, jotka eivät todellisuudessa tiedä, mitä on tapahtunut. Siellä aletaan arvioida henkilöä, vaaditaan erottamista työstä, tuomiolle saattamista, Kettunen kuvailee.
Häirinnästä sairauslomia
OAJ on jo vuosia vaatinut, että maalittaminen eli työhön liittyvä järjestelmällinen häirintä kriminalisoitaisiin omana rikosnimikkeenään rikoslaissa osana työturvallisuuslain uudistusta.
OAJ:ssä on huomattu, ettei laki nykyisellään riittävästi tunnista sitä, miten verkon kautta tapahtuvalla häirinnällä voidaan horjuttaa ihmisen terveyttä ja työkykyä.
Kettusen tiedossa on tapauksia, joissa määräaikaisessa työsuhteessa ollut nuori opettaja on irtisanoutunut jouduttuaan maalittamisen kohteeksi.
Vakinaisissa työsuhteissa taas maalittamisesta ja häirinnästä johtuvat sairauslomat ovat OAJ:n arvion mukaan lisääntyneet.
– Huoltajien painostus on koettu henkisesti niin raskaaksi ja epäoikeudenmukaiseksi, että se on johtanut työkyvyttömyyteen.
OAJ:n näkemyksen mukaan tarvitaan rikoslain muutos, että saadaan selvyys, mitä opetushenkilökunnan pitää sietää, missä raja kulkee. Sen myötä ammattijärjestö pystyisi myös hakemaan oikeutta maalittamisen kohteeksi joutuneille jäsenilleen.
Ennen huoltajat soittivat kouluun
Kettunen on työskennellyt opettajana ja rehtorina 1990-luvun alusta asti. Hän on viime vuosina törmännyt entistä enemmän tilanteisiin, joissa huoltaja uskoo sellaisenaan lapsen ja nuoren puhetta.
– Ennen oli tavallisempaa, että huoltaja soitti kouluun ja kysyi, mitä on tapahtunut.
Hän lisää, että kyse on kuitenkin peruskoululaisista, joiden sosiaaliset taidot ovat vielä hyvinkin rajallisia.
– Lapsella ja nuorella on ymmärrettävästi aina halu kuvata oma roolinsa mahdollisimman positiiviseksi tilanteessa, johon opettaja on puuttunut.
Koulun henkilökunta ei voi lähteä sosiaalisen median keskustelupalstoilla oikomaan virheellisiä väittämiä tai taustoittamaan asioita, koska heitä velvoittaa tietosuoja lasten ja heidän perheidensä asioista.
Kettunen korostaa, että viranomaisten toiminnasta saa toki keskustella. Ongelma ovat perättömät ja asiattomat väitteet, joita on sosiaalisessa mediassa yhä enemmän.
Yhteytta sosiaalisen median toimijoihin
Kouluilta on myös otettu yhteyttä sosiaalisen median alustojen ylläpitoon, mutta Kettusen käsityksen mukaan monet alustat suhtautuvat nihkeästi viestien poistamiseen ja vetoavat sananvapauteen.
Jos lakia saataisiin päivitettyä, yksi keino hillitä maalittamista olisi panna sosiaalisen median alustoja kunnolla vastuuseen loukkaavan tai väärän tiedon levittämisestä.
Kettunen painottaa, että ongelmia aiheuttaa pieni vähemmistö huoltajista, mutta ilmiö on laajentunut ja syventynyt. Hän ajoittaa muutoksen tapahtuneen yhtä jalkaa sosiaalisen median yleistymisen kanssa.
– Vielä 2000-luvulla asiattomalla viestittelyllä häirintä oli harvinaista, 2010-luvulla se laajentui koko ajan ja nyt tuntuu, että korona-epidemian jälkeen tilanne on pahentunut entisestään.