Kuinka kaupunkisuunnittelulla voitaisiin edistää terveellisempiä elinympäristöjä, jotka estävät pandemioiden puhkeamista? Tätä selvittää Oulun yliopiston vetämä tutkimuskonsortio, jolle myönnettiin yhteensä 3 681 600 euroa strategisen tutkimuksen neuvoston PANDEMICS-ohjelmarahoitusta.
Tiedotteen mukaan tutkimuksen tarkoitus on tuottaa uutta laajasti sovellettavaa tietoa kaupunkimaisen elinympäristön ja terveyden välisistä yhteyksistä, kehittää terveysvaikutusten analyysi- ja arviointimenetelmiä sekä edistää poikkialaista keskustelua ja yhteistyötä.
– Tartuntatautien torjuntaa ei ole huomioitu kaupunkisuunnittelussa, vaikka globaali kaupungistuminen jatkuu ja monet aiemmat ja viimeaikaiset pandemiat ovat saaneet alkunsa ja levinneet kaupungeissa, kertoo tutkimuskonsortion johtaja, professori Helka-Liisa Hentilä Oulun yliopistosta.
Monitieteinen Resistant Cities. Urban Planning as Means for Pandemic Prevention -hanke yhdistää ympäristötutkimuksen, ympäristöterveyden, terveyshistorian, informaatiotutkimuksen, kansanterveyden ja kaupunkisuunnittelun tutkimusta.
Tutkimuksessa on mukana Oulun yliopiston tutkimusryhmien lisäksi Luonnonvarakeskus, Oulun Diakonissalaitos ja keuhkosairauksien asiantuntijajärjestö Filha ry.
Rahoitusta sai myös Mobile Futures-konsortio, jonka varajohtajana toimii akatemiatutkija Johanna Leinonen Oulun yliopistosta. Leinosen vetämälle tutkimusryhmälle myönnettiin 935 727 euroa. Koko kuusivuotinen rahoitus on yli 1,6 miljoonaa euroa.
Konsortiossa tutkitaan väestömuutosta ja etsitään ratkaisuja siihen, miten Suomesta voisi tehdä oikeudenmukaisemman ja vastaanottavaisemman yhteiskunnan.