Yrittäjän tarina: Ou­lu­lai­nen Risto Hoik­ka­nie­mi vastasi pu­he­luun, joka johti kon­kurs­siin ja mil­joo­na­vel­koi­hin

Koti: Vauva pani ou­lu­lai­sen Kar­ja­lan perheen huo­ne­jär­jes­tyk­sen uusiksi

Keskoset: Ii­läi­nen Vera Tur­ti­nen painoi syn­tyes­sään vain 500 grammaa

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan – tutustu ja hae tästä

Oulun yli­opis­to saa 1,6 mil­joo­na euroa ra­hoi­tus­ta pääs­töt­tö­män te­räs­teol­li­suu­den tut­ki­muk­seen

Oulun yliopisto saa Tiina ja Antti Herlinin säätiöltä merkittävän rahoituksen terästutkimukseen ja terästeollisuuden hiilineutraaliuden edistämiseen.

Säätiö rahoittaa yliopiston terästutkimusta 400 000 eurolla vuodessa neljän vuoden ajan eli yhteensä 1,6 miljoonalla eurolla.

Tiedotteen mukaan tammikuussa alkavassa Advanced Steels for a Green Planet -projektissa keskitytään päästöttömän terästehtaan lopputulosten jalostamiseen. Erityisiä painopisteitä ovat sivuvirtojen hyödyntäminen ja ultralujien terästen valmistus.

Professori Jukka Kömin mukaan tutkimusta on tärkeää keskittää niihin teemoihin, joilla päästöjä voidaan vähentää eniten ja osaamisen vahvistamisesta on suurin hyöty.

– Tavoitteena on mahdollistaa osaaminen täysin päästöttömälle terästehtaalle vuonna 2050, Kömi sanoo tiedotteessa.

Hiilidioksidin osalta terästehtaan päästöttömyys olisi realistista Pohjoismaissa jo vuonna 2035, mutta kehitystyötä tarvitaan hiilivapaan terästuotannon kuonan hyödyntämiseen. Sitä voitaisiin käyttää esimerkiksi sementin sideaineena.

Professori Jukka Kömin mukaan projektissa selvitetään muun muassa ultralujan teräksen ominaisuuksia.
Professori Jukka Kömin mukaan projektissa selvitetään muun muassa ultralujan teräksen ominaisuuksia.
Kuva: Oulun yliopisto/Juha Sarkkinen

Teräksen käyttökohteiden hiilipäästöjä voidaan alentaa vähentämällä ja lujittamalla niissä käytettävää terästä.

Oulun yliopiston tutkimuksessa selvitetään atomitasolla, miten erikoisluja teräs toimii ja mitä siihen voidaan saostaa, jotta lopputulos lujittuu entisestään.

Ultraluja teräs tekee rakenteista kevyempiä, joten esimerkiksi rekkojen, laivojen ja junien liikkuminen vaatii vähemmän polttoainetta. Esimerkiksi Suomen hiilidioksidipäästöistä vähenisi noin kahdeksan prosenttia, jos rekka-autoissa siirryttäisiin erikoislujiin teräksiin.