Oulun kaupunki suunnittelee suurta teollisuusaluetta Kuivasjärven itäpuolen ja Heikinharjun pohjoispuolen metsien päälle. Toisen, vielä suuremman Pyyryväisen “vihreän siirtymän” teollisuusalueen osayleiskaavatyö on käynnissä aivan tämän alueen koillispuolella.
Ensimmäiseksi mainitun asemakaavan alue ulottuu Kalimenjoen molemmin puolin. Alueelle sijoittuu myös Auranmajan–Heikinharjun välinen latu ja Parsiaismaan laavu. Alueen metsät ovat kaava-aineistosta löytyvän luontoselvityksen mukaan erityisen tärkeitä uhanalaisten lajien elinympäristöjä.
Kaavaselostuksen luonnoksessa todetaan muun muassa, että "suurin osa kaava-alueesta ja lisäksi sen lähiympäristöjä on rajattu merkittäväksi linnustoalueeksi, joka on tärkeä uhanalaisten lintulajien elinympäristö." Kaava-alueella havaittiin pesivän yli 200 lintulajia. Alueella esiintyy tavanomaista runsaammin metsäkanalintuja ja uhanalaisia metsälintuja, etenkin tiaisia.
Kaavan mukaisesti rakentamalla hävitettäisiin laajalta alueelta lähes kaikki uhanalaiset lajit, muun muassa linnut. Lisäksi esimerkiksi metson soidinpaikka ja kaikki metson pesäpaikat jäisivät teollisuus- ja liikennealueiden alle. Tällä asemakaavalla Oulu hävittäisi uhanalaista luontoa yhdellä kertaa enemmän kuin useiden viime vuosien asemakaavoilla yhteensä.
Kaupunki on vaatinut palkkaamiltaan konsulteilta asianmukaisesti, että luontoselvitykset ja raportointi on tehtävä Suomen ympäristökeskuksen luontoselvitysoppaan perusteella. Kyseiseen oppaaseen nojaten konsultti on suositellut muun muassa, että "luontokadon pysäyttämiseksi uhanalaisille linnuille ja muillekin metsälajeille erityisen tärkeät kohteet suositellaan ennallistettaviksi ja suojeltaviksi luonnonsuojelualueina."
Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei Oulun kaupungilla ole aikomustakaan toteuttaa tilaamiltaan luontoselvityksiltä vaadittuja suosituksia käytännössä. Miksi kaupunki tilaa perusteelliset luontoselvitykset ja jättää niiden arvokkaan tiedon tietoisesti käyttämättä?
Kyseisen Ruskonselkä–Välikylä-työpaikka-alueen asemakaavaluonnos tulee yhdyskuntalautakunnan käsittelyyn tiistaina 21. toukokuuta. Toivomme mahdollisimman monen ottavan kaavaan kantaa.
Uhanalaisen luonnon hävittäminen varsinkaan näin tietoisesti ei ole hyväksyttävää, oli syynä sitten tilan tekeminen teollisuustonteille tai vihreä siirtymä, tuuli- ja aurinkoenergia mukaan lukien.
Luonnon monimuotoisuuden kato on yhtä vakava kriisi kuin ilmastonmuutos, ja maankäytön suunnitelmien pitäisi torjua molempia kriisejä. Kun suunnitelma todetaan luonnolle haitalliseksi, pitää olla rohkeutta luopua siitä ja etsiä teollisuustonteille uusi, sopivampi paikka.
Elina Heikkala
Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistyksen puheenjohtaja