Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Oulun työmaat eivät huomioi kevyttä lii­ken­net­tä – pyö­räi­li­jä puik­ke­leh­tii työ­ko­nei­den välissä ja maassa olevan ra­ken­nus­ma­te­riaa­lin seassa

Oulu mainostaa itseään Suomen pyöräilyn pääkaupunkina panostamalla pyöräilyreitteihin ympäri vuoden. Joka kesä tämä näyttäisi kuitenkin unohtuvan siinä vaiheessa, kun kaupungin työmaita suunnitellaan.

Taskilassa ja Toppilassa Koskelantien ja Mustansuontien risteyksessä olevalla työmaalla toinen Koskelantien ajokaistoista on kiinni. Ajoneuvoliikennettä ohjataan liikennevaloin, jotta liikenne saadaan kulkemaan mahdollisimman sujuvasti. Sen sijaan kevyen liikenteen väylältä liikennevalot ja suojatie on poistettu, ja jalankulkijat ja pyöräilijät on ohjeistettu kiertotielle.

Ylittääkseen Mustansuontien kevyen liikenteen pitää kulkea ensin 150 metriä Mustansuontietä pitkin, ylittää Emäpuuntie, ylittää Mustansuontie, ylittää Emäpuuntie uudestaan ja kulkea 150 metriä takaisin Koskelantien varteen Mustansuontien toiselle puolelle.

Kuten kuka tahansa täysjärkinen ihminen voi olettaa, lähtökohtaisesti jalankulkijat ja pyöräilijät eivät tee tällaista kiertolenkkiä, vaan ylittävät Mustansuontien niin läheltä Koskelantietä kuin mahdollista. Koska suojatietä ei ole, tie ylitetään vaarallisesti liikenteen seasta. Koska ajoneuvoliikennettä voidaan ohjata kyseisessä risteyksessä liikennevaloilla, tämä on varmasti mahdollista myös kevyen liikenteen osalta, jos siihen löytyy tahtoa.

"Koska työmaa ei vaikuta autoiluun, kaupunki ei ole ilmeisesti edes pohtinut, miten se vaikuttaa kevyeeseen liikenteeseen."

Linnanmaalla Yliopistonkadun varressa on kevytväylällä työmaa osana putkiremonttia. Työmaan toisella puolella on suojatie ja toisella puolella Kaijonharjun keskeinen itä-länsisuuntainen kevytväylä, joka liittyy Yliopistonkatuun. Sekä pääsy suojatielle että kevytväylälle on katkaistu, ja mitään kiertoreittiä ei ole edes yritetty tarjota.

Ratkaisuna kevyt liikenne ylittää Yliopistonkadun suojatien ulkopuolelta. Kaijonharjuun johtavalle kevytväylälle taasen pääsee puikkelehtimalla työkoneiden ja nurmikon välistä ja maassa olevan rakennusmateriaalin seasta. Koska työmaa ei vaikuta autoiluun, kaupunki ei ole ilmeisesti edes pohtinut, miten se vaikuttaa kevyeeseen liikenteeseen.

Nämä olivat kaksi esimerkkiä Oulun kaupungin työmaista, jotka tänä kesänä haittaavat kevyttä liikennettä. Esimerkkejä on helppo löytää lisää tältä vuodelta ja edellisiltä vuosilta, ja jos Oulun kaupunki ei ryhdy tämän asian suhteen toimeen, esimerkkejä on varmasti lisää myös tulevina vuosina. Jos Oulu haluaa olla pyöräilyn pääkaupunki, niin kevyt liikenne pitäisi huomioida myös työmaiden osalta.

Akseli Mansikkamäki

FT, dosentti, Oulu