Oulu mainitaan EU:n uudessa arktisessa strategiassa kahdesti. Kirjaukset liittyvät tavoitteeseen parantaa sotilaallista liikkuvuutta pohjoisilla alueilla. Ensinnäkin EU haluaa eurooppalaisen raideleveyden Luulajan ja Oulun välille. Ajatus länteen yhteensopivista raiteista pohjoisessa sai alkunsa Venäjän hyökättyä Ukrainaan, ja hanke etenee Rail Nordica -nimellä.
Uutta EU:n strategiassa on maininta Oulun satamasta. Satamaa halutaan kehittää niin, että siellä voitaisiin ottaa vastaan ja siirrellä suuria määriä sotilaskalustoa. Oulun satama osana turvallisuuspolitiikka on seurausta arktisen alueen muuttuneesta geopoliittisesta asemasta.
Oulu sijoitettiin meriliikenteessä osaksi Euroopan laajuista TEN-T:n ydinliikenneverkkoa jo vuonna 2023. Päätös lisäsi Oulun sataman mahdollisuuksia päästä käsiksi EU-rahoituksiin. Nyt myös Oulun sataman sotilaallinen merkitys on siis lisääntymässä Nato-Suomessa.
Perämeren satamien merkitys on noussut uuteen valoon, kun Itämeren turvallisuustilanne on vaikeutunut. Lokakuun puolivälissä liikenne- ja viestintäministeriö kehotti jäänmurtoa hoitavan Arctia Oy:n hajauttamaan osan murtajista Helsingistä lähemmäksi Perämeren operointialuetta.
Arctic Oy:llä on kahdeksan raskasta jäänmurtajaa. Alkavaksi talvikaudeksi niistä muutama sijoitetaan Poriin sekä Kemiin. Pohjoisen sijoituspaikka on järkevä, koska syksyisin jäät muodostuvat ensimmäisenä Perämerelle. Siellä ne myös pysyvät keväällä pisimpään.
Jäänmurtajien tarve nostetaan esille EU:n arktisessa strategiassa. EU-komission tavoitteisiin on kirjattu, että unionimaat saisivat käyttöönsä lisää jäänmurtajia. Niiden yhteistä hankkimista ja yhteiskäyttöä ryhdytään selvittämään.
Mukaan halutaan EU:n ulkopuolisia "samanmielisiä" maita, millä tarkoitetaan yhteistyötä arktisten maiden Kanadan, Norjan, Islannin sekä Yhdysvaltojen kanssa. Venäjän sekä Kiinan kanssa yhteistyö arktisilla alueilla on poissuljettu pidemmälle tulevaisuuteen.
EU:n halu lisätä läsnäoloaan arktisilla alueilla voi poikia laivatilauksia Suomeen. Suomi on jäänmurtajateknologian edelläkävijä ja ydinosaajia. Siksi kirjaus EU-strategiassa on erinomaisen kiinnostava suomalaisesta näkökulmasta, kunhan tavoite muuttuu joskus käytännön hankinnoiksi.
Arktiset alueet kiinnostavat suurvaltoja strategisesti. Merireittien painoarvo kasvaa entisestään. Pohjoisessa kulkee myös paljon merenalaisia kaapeleita. Vaikka Venäjä sotii Ukrainassa, se on kertonut lisäävänsä sotilaallista läsnäoloa arktisilla merillä. Venäjä pitää Koillisväylää otteissaan. Samoin Kiina havittelee asemaa siellä.
Yhdysvallat puolestaan tähyää Grönlantiin, jossa sitä kiinnostavat kriittiset maametallit. Tärkeitä raaka-aineita tarvitaan muun muassa avaruusteknologiaan. Yhtä lailla muut suurvallat havittelevat arvokkaita mineraaleja arktisilla alueilla.
Sotilaallisten riskien ohella suurimman uhkan pohjoiselle aiheuttaa ilmastonmuutos. Arktinen alue lämpiää neljä kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Olivatpa mullistukset ihmisen tai luonnon aiheuttamia, muutosten vaikutus ihmisiin tulee ottaa etukäteen huomioon. Arktisilla alueilla asuu paljon alkuperäiskansoja, joiden ylitse isoja päätöksiä ei saa tehdä.