Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Oulun otet­ta­va aloite Kuu­sa­mon­ties­tä, valtion tie­suun­ni­tel­miin pääsyä voidaan joutua odot­ta­maan kauan

Kuusamontien ympärillä kuhisee edelleen. Tai lienee kuhissut lähes aina. Jo pian vuonna 2008 valmistuneen nelikaistaistamisen jälkeen kävi varsin ilmeiseksi, että laajempaa baanaa olisi tarvittu ainakin Kiiminkiin saakka.

Paine on siitä vain kasvanut, kun kaavoitus tien varteen on jatkunut vahvana ja tavara- ja henkilöliikenteen määrät ovat kasvaneet. Nyt valmisteilla on yleissuunnitelma tien parantamisesta ja nelikaistaisesta ratkaisusta. Tämän jälkeen kuokan voisikin iskeä maahan, kunhan rahoittaja löytyy.

2000-luvun alun ensimmäisessä urakassa edettiin poikkeuksellisin eväin. Silloin Oulu rahoitti urakan kustannukset aluksi itse töiden käyntiin saattamiseksi. Valtio maksoi myöhemmin hankkeen kustannukset takaisin suurelta osin. Nyt olisi ehdottomasti aika kerätä pohjaa samanlaiseen rohkeuteen ja nopeisiin liikkeisiin.

"Talouden laskusuhdanne koettelee rakennusalaa myös Oulussa, eikä suurhanke varmasti olisi alueen elinkeinoelämälle pahitteeksi."

Kuusamontien kapasiteetin ongelmat ovat käytännön tasolla ilmeiset jokaiselle, joka on Korvenkylän pullonkaulan läpi ajanut. Se haastaa Kiiminkiä ja Jääliä asukasmääriensä lisäämisessä, kun työmatkaliikkuminen hidastuu turhaan.

Asukasmäärien kasvun lisäksi paremmilla liikennejärjestelyillä olisi eittämättä positiivinen myötävaikutuksensa Pyyryväisen alueelle kaavailluille vetyteollisuuden hankkeille tai Kiiminkijokiseudun matkailupotentiaalin valjastamiselle.

Talouden laskusuhdanne koettelee rakennusalaa myös Oulussa, eikä suurhanke varmasti olisi alueen elinkeinoelämälle pahitteeksi. Toisaalta on myös niin, että laskukauden aikana rakennuttaminen usein kannattaa myös tilaajalleen.

On toki totta, että merkittävän hintalapun kuittaaminen ainakin alkuun itsenäisesti on riski, mutta Kuusamontien osalta näytöt puhuvat jo ennestään sen puolesta, että pienellä riskillä on saatu paljon iloa niin alueen asukkaille kuin elinkeinoelämällekin.

Samoten jo nyt on nähty, ettei odottelulla hanke tule yhtään halvemmaksi toteuttaa. Jo nyt eri suunnitteluvaiheiden aikana hintalappu on pahimmillaan saatu tuplatuksi.

Valtion tiesuunnitelmiin pääsyä voidaan joutua odottelemaan todella kauan, ellei Oululta löydy muista erottuvaa kykyä ottaa aloite töistä omiin käsiinsä.

Pääministeripuolue kokoomuksen oululaiset edustajat Janne Heikkinen ja Mari-Leena Talvitie ovat aiemmin puhuneet kehittämishankkeen puolesta, joten heidän soisi toimivan keskustelun avaajina hallituksen suuntaan siitä, millä aikataululla ja mallilla valtio voisi kustannusten kattamiseen liittyä mukaan, jos Oulu itse hoitaa urakan käyntiin. Toimiva pohja yhteistoiminnalle kun löytyisi jo tien historiasta valmiina!

Jere Tapio

poliitikko (kesk.), Oulu