Kokoomus kiri huhtikuun kuntavaaleissa Oulun suurimmaksi puolueeksi hiuksenhienolla äänierolla ohi keskustan. Tuloksen yksi seuraus oli se, että puolue sai itselleen kaupungin tärkeimmän luottamushenkilöpaikan, kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden.
Oulun kokoomus kertoi sunnuntaina, kuka tuolle paikalle nousee: Ensin Jarmo J. Husso ja sen jälkeen Susanna Kisner.
Kesken kaiken vaihtuvat puheenjohtajat eivät Oulussa ole uutta, ja näin on ollut kaupunginhallituksessakin. Nyt vaihdoksesta kerrottiin kuitenkin etukäteen. Husso johtaa kaupunginhallitusta 17 kuukautta lokakuun loppuun 2026 ja hänen jälkeensä Kisner näillä näkymin 31 kuukautta vaalikauden loppuun kesään 2029. Kuviossa on vahva kompromissin maku.
Oulun kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Tomi Kaismo luonnehti Husson siirtymistä valtuuston johdosta hallituksen johtoon luontevaksi. Tavallaan näin on, mutta vaaleissa saamiensa äänten perusteella Kisner olisi myös ollut luonteva valinta suoraan puheenjohtajaksi. Hän sai vaaleissa 1336 ääntä ja oli kokoomuksen kakkonen kansanedustaja Juha Hännisen jälkeen. Husso oli kokoomuksen viitonen 818 äänellä.
Kaismon mukaan Kisnerillä on kuitenkin vielä nyt kesken olevia vastuullisia tehtäviä.
Husso kehuu Kalevan uutisessa ratkaisua nerokkaaksi. Hänen mukaansa ei ole sopivaa, että kaupunginhallitusta johtaa henkilö, joka ei pyri enää seuraavalle vaalikaudelle. Husson, 71, mukaan hänen tulee antaa tilaa seuraavalle sukupolvelle.
Äänestäjä voisi ajatella myös päinvastoin: henkilö, joka ei enää aio jatkaa politiikassa, on vapaampi ja riippumattomampi toimimaan puheenjohtajana ja poliittisten ryhmien näkemysten yhteensovittajana etenkin kun Oulussa rakennetaan niin sanottua valtuustosopimusta.
Kaikkia epätavallisen kuvion taustalla olevia syitä ei ehkä saada tietää, mutta yhdeksi voi epäillä sitä, ettei kokoomuksessa ole 100-prosenttista luottamusta Kisneriin. Hän loikkasi keskustasta kokoomukseen vain vajaat kaksi vuotta sitten, ja taustalla on aktiivista toimintaa myös vihreissä.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajan paikalta Kisner saa lentävän lähdön vuoden 2029 kuntavaaleihin. Yllätys kuitenkin olisi, jos hän ei sitä ennen olisi kiinnostunut kansanedustajan paikasta vuoden 2027 vaaleissa.
Kaupunginhallituksen nuijan pitely olisi istunut kovan vaalikannatuksen ja poliittisen kokemuksen perusteella myös Kaismolle itselleen. Yrittäjän arki lienee kuitenkin kiireistä, ja taustalla voi olla myös jääviysepäilyjen väistäminen. Oulun kaupunkihan on sitoutunut yrittäjä Kaismon jalkapallostadionin rakentamiseen 4,2 miljoonalla eurolla.
Hussoon ja Kisneriin Oulu voi luottaa kaupungin kansainvälisten yhteyksien hoidossa siinä, että kummallakin on tehtävässä vaadittava kielitaito. Se ja yleisempi esiintymiskyky noussee arvoonsa etenkin kulttuuripääkaupunkivuonna 2026.