Viikonlopun hyvä lentoliikenneuutinen oli Ilmailualan unionin IAU:n ja Palvelualan työnantajien eli Paltan välisen tiukan työmarkkinasolmun avautuminen. Kyse on tosin välirauhasta, sillä kiistan pääkysymys eli erimielisyys koronakauden säästöohjelman hyvityksestä siivottiin erityistyöryhmän päänsäryksi.
Temppu toimi, ja hyvä niin. Lentomatkustajat ovat Suomessa viime vuosina liian usein saaneet maksaa alan työmarkkinaosapuolten kyvyttömyydestä sopia kiistansa.
Vastikään saatiin myös tiedot siitä, kuinka paljon lentomatkustajia on tämän vuoden alkupuoliskolla Suomen lentoasemien kautta kulkenut. Työnseisausten vaikutuksia luvuista on vaikea erottaa, mutta niistä paljastuu erityisesti Oulua koskeva merkittävä kehityskulku.
Suomen lentoasemille on vakiintunut uusi kärkikaksikko. Helsinki on ylivoimainen ykkönen ja Oulu menettänyt pitkäaikaisen kakkostilansa Rovaniemelle.
Ero kakkosen ja kolmosen välillä on venähtänyt leveäksi: Rovaniemen kautta kulki alkuvuonna 548 000 matkustajaa, Oulun 271 000. Merkillepantava on erityisesti muutos vuotta aiempaan. Rovaniemellä matkustajamäärän kasvu oli vuoden 2024 alkupuoliskoon verrattuna 26,8 prosenttia, kun Oulussa mitattiin 5,3 prosentin pudotus.
Alkuvuosi viittaa siihen, että Rovaniemen matkustajamäärä on tänä vuonna nousemassa yli miljoonan. Se olisi Lapissa ensimmäinen kerta. Oulussa rajan yli on päästy neljästi.
Lapin lentoliikenteen hurjaa imua osoittaa myös se, että maan neljänneksi ja viidenneksi vilkkaimmat lentoasemat olivat Kittilä ja Ivalo. Kittilän matkustajamäärä jäi alkuvuonna vain alle kahden tuhannen päähän Oulusta.
Lapin kenttien menestyksen salaisuus ovat kansainväliset matkailijat. Kun Oulun kautta maailmalle lensi tai sieltä tuli 26 000 matkustajaa, Rovaniemen lukema oli 307 000 ja Kittilän 144 000.
Moni oulunseutulainenkin on alkanut käyttää Rovaniemen reittilentoja maailmalle. Oulusta pääsee konetta vaihtamatta vain pari kertaa viikossa Frankfurtiin. Tämä toki tuo jonkinlaisen vaihtoehdon Finnairille ja sen pakkosyöttöliikenteelle Helsinkiin.
Lisää vaihtoehtoja Oulusta kuitenkin tarvitaan. Helsingin-reitti huutaa kilpailua, eikä pahitteeksi olisi suora yhteys Tukholmaan tai Kööpenhaminaan. Moderni lentoasema on koko ajan vajaakäytöllä.
On silti epävarmaa, voiko Oulun matkustajamäärä enää nousta yli miljoonan. Osa aiemmista lentomatkustajista on ilmastosyistä vaihtanut junaan, ja nykyisiä lentolippujen hintoja katsellessa vaihto tuskin kaduttaa.
Koronakausi opetti myös, että monet aiemmin matkaa vaatineet palaverit voi hoitaa riittävän sujuvasti ja aikaa roimasti säästäen etäyhteyksin.
Maata pitkin matkustaminen on jo pitkään ollut vahva trendi, mutta jokaisen työ- tai lomamatkan kohdalla se ei ole realistinen vaihtoehto. Lentämistäkin vielä tarvitaan.