Kolumni

Kun en enää pys­ty­nyt me­ne­mään töihin, ajat­te­lin epä­on­nis­tu­nee­ni – Nyt tiedän, ettei yli­suo­rit­ta­mi­ses­sa ole mitään ylevää

Paloin loppuun ihan tavallisena arkiaamuna. En vain pystynyt enää menemään töihin.

Päällimmäinen tunne oli syyllisyys. Olin epäonnistunut itseni johtamisessa.

Olisi pitänyt vetää ja pitää rajat, priorisoida, delegoida. Olisi pitänyt reagoida aiemmin eikä vasta sitten, kun seinä tuli vastaan.

Olen miettinyt tuota aamua seuratessani Helsingin Sanomissa tiistaina julkaistun jutun jälkipuintia.

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Kaleva Digi 1. kk vain 1 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit, pelit ja koulutukset Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Tilaajaedut