Kiertokaari Oy esitti jätehuollon perusmaksun käyttöönottoa osassa toimialueensa kuntia, mukaan lukien Oulu, kattaakseen lakisääteisten jätehuoltopalvelujen kustannuksia. Perusmaksulla oli tarkoitus rahoittaa muun muassa vaarallisen jätteen keräystä, jäteasemien toimintaa ja lajitteluneuvontaa.
Tällä hetkellä ei ole tarkkaa tietoa siitä, millä tavoin jätehuollon rahoitusvaje korvataan Oulussa. Seudullinen jätehuoltojaosto käsittelee asiaa seuraavan kerran 23.1.
Kiertokaaren toimitusjohtaja Sami Hirvonen on todennut, että ilman perusmaksun tuomaa rahoituspohjaa uhkana on jätelajikohtaisten jätemaksujen voimakas korotustarve. Lisäksi jätehuoltopalveluja saatetaan joutua supistamaan, mikä vaikuttaisi palvelujen laatuun ja kehittämiseen.
Jos Kiertokaaren perusmaksuesitys hylätään lopullisesti ja jätehuollon rahoitusta pitää järjestää muuten, seuraavat vaihtoehdot voisivat olla mahdollisia.
Korotetaan nykyisiä lajikohtaisia jätemaksuja, mutta porrastetusti. Esimerkiksi kotitalouksien maksut pidetään maltillisempina, mutta suurten tuottajien tai yritysten maksuja nostetaan enemmän.
Kannustetaan lajitteluun tarjoamalla alennuksia niille, jotka kierrättävät tehokkaasti. Priorisoidaan tietyt palvelut, kuten vaarallisen jätteen keräys ja kierrätyspisteet, mutta vähennetään muita, esimerkiksi harvempi jäteasemien aukioloaika.
Investoidaan digitalisointiin ja automaatioon, joka voi pitkällä aikavälillä säästää kustannuksia.
Luodaan yhteistyösopimuksia paikallisten yritysten kanssa, jotka voivat tukea esimerkiksi kierrätyspisteitä tai vaarallisen jätteen käsittelyä. Vastineeksi yritykset voisivat saada näkyvyyttä vastuullisuustoiminnasta.
Haetaan tukea ympäristöministeriöltä tai EU:n ympäristöohjelmista. Tämä voisi tukea erityisesti ilmastoystävällisten jätehuollon kehityshankkeiden rahoitusta.
Kannustetaan kuntalaisia osallistumaan jätehuollon rahoitukseen esimerkiksi jäsenmaksujen muodossa, jotka mahdollistaisivat laajemmat palvelut niille, jotka niitä haluavat. Kampanjoidaan aktiivisesti vähentämään jätteen syntyä ja hyödyntämään kierrätysmahdollisuuksia, mikä vähentäisi jätehuollon kokonaiskustannuksia.
Kartoitetaan mahdollisuuksia lisätä paikallista jätteen lajittelua ja käsittelyä, jolloin kuljetuskustannukset ja välivarastoinnin tarve vähenevät. Otetaan käyttöön erityinen ympäristöhaittamaksu suurille jätetuottajille, kuten rakennusalan tai teollisuuden toimijoille. Tämä voisi toimia lisärahoituksen lähteenä.
Näiden keinojen yhdistelmä voisi tarjota ratkaisuja, jotka eivät rasittaisi yksittäisiä kotitalouksia kohtuuttomasti ja samalla varmistaisivat riittävän rahoituspohjan lakisääteisten jätehuoltopalvelujen ylläpitämiseksi.
Esa Kauppi
arkkitehti, Oulu