Euroopan kulttuuripääkaupunki on Euroopan unionin luoma ohjelma, johon vuosittain nimetään kaksi eurooppalaista kaupunkia kantamaan Euroopan kulttuuripääkaupunki -titteliä.
Ohjelman avulla halutaan korostaa kulttuurien moninaisuutta ja vahvistaa kulttuurin merkitystä kaupunkien kehittämisessä. Kulttuuripääkaupunkihankkeiden avulla kaupungit pyrkivät aktivoimaan alueensa ei vain kultturellista vaan myös taloudellista toimintaa.
Kulttuuripääkaupunkihankkeissa järjestettävien tapahtumien organisointi vaatii suuria investointeja, joista keskimäärin noin kolmasosa on valtion ja kaupungin rahoittamia. Esimerkiksi Oulu2026-hankkeen 50 miljoonan euron suuruisesta budjetista sekä valtion että Oulun kaupungin rahoitusosuus on noin 20 miljoonaa euroa. Näin suuren investoinnin kohdalla on olennaisen tärkeää kyetä arvioimaan hankkeen niin kulttuurilliset kuin taloudellisetkin vaikutukset.
Kulttuuripääkaupunkihankkeilla on useimmissa tapauksissa todettu olleen varsin mittavia vaikutuksia alueen kulttuuritoimialojen kehittymiseen ja alueella vierailevien turistien määrän kasvuun.
Turismin kasvu lisää palveluiden kysyntää kasvattaen alueellisia talousvaikutuksia. Selvää on, että itse kulttuuripääkaupunkihankkeen tapahtumien järjestämiseen liittyvät toimet aktivoivat alueen taloutta. Tällaisia ovat esimerkiksi hanketta varten tehdyt investoinnit infrastruktuuriin ja tapahtumien järjestämiseen vaadittava työvoima. Hanketta varten tehtyjen investointien paikallisuusaste vaikuttaa luonnollisesti talousvaikutusten suuruuteen.
Edellä mainittujen vaikutusten lisäksi kulttuuripääkaupunkihankkeiden on havaittu parantavan kaupunkien viihtyvyyttä ja imagoa. Oulu2026-hankkeella on tavoitteena luoda tapahtumia, joista myös paikalliset ihmiset hyötyvät.
Havaituista positiivisista vaikutuksista huolimatta kulttuuripääkaupunkihankkeiden tavoitteita ja tuloksia tulee tarkastella kriittisesti. Kulttuuripääkaupunkihankkeiden talousvaikutustutkimusten tulokset ovat itseasiassa olleet hyvinkin ristiriitaisia.
Osassa tehdyissä selvityksissä on raportoitu varsin mittavista vaikutuksista alueen ja koko maan talouteen, kun taas osassa talousvaikutusten on todettu jääneen todellisuudessa varsin lyhytaikaisiksi ja suhteellisen vähäisiksi. Jotta näin ei tapahtuisi ja vaikutukset ulottuisivat pidemmälle aikajaksolle, tulee kulttuuripääkaupunkihankkeen olla osa laajempaa alueen tai kaupungin kehittämissuunnitelmaa.
Hyvän kulttuuripääkaupunkihankkeen strategian laadinnan lisäksi on hyvä myös luoda selkeä suunnitelma sen aiheuttamien alueellisten vaikutusten arvioimiseksi. Mielenkiintoisia kysymyksiä ovat muun muassa paikallisten asukkaiden suhtautuminen hankkeen investointeihin, niiden suuruuteen ja siihen, kuinka arvokkaana he ylipäätään pitävät erilaisten tapahtumien järjestämistä.
Olennaista on kyetä osoittamaan, millaisia vaikutuksia kulttuuripääkaupunkivuodella tulee olemaan ei vain kulttuurin mutta myös talouden näkökulmasta. Esimerkiksi vauhdittaako hanke alueen infrastruktuurin kehittämistä, tai millä muulla tavoin hankkeen voidaan katsoa tukevan alueen asukkaiden hyvinvointia. Se lienee kuitenkin viime kädessä hankkeen keskeisin tavoite.
Ville Skarp
kauppatieteiden maisteri, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
Jaakko Simonen
kauppatieteiden tohtori, apulaisprofessori, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu