Etelä-Suomen ja Kalifornian kokenut Ville Hulkko (Kaleva 16.1.) näkee hienosti kotikaupunkinsa Oulun "yhtenä maailman parhaista kaupungeista". Oulu on kuvattavissa moninaisilla yleisillä ja arjen vahvuuksilla, joiden pitäisikin olla maineen keskiössä, toisin kuin Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (11.1.) nostamat jotkut ristiriitaisuudet.
Kaupunkiin on paluumuuttanut vuosikymmenten aikana melkoinen määrä täällä syntyneitä ja opiskelleita. Paluumuutolla ja "modernin maailman osaajien" muutolla ja hyvällä sisäisellä yhteistyöllä varmistui 80-luvulta lähtien "Oulun ihme", Nokian ja muun ict-alan kasvu. Myöhemmin saatiin Medipolis ja Lyseolle kansainvälinen IB-lukio-opetus.
Näkemykset pääkaupunkiseudun asumisesta ja työmatka-ajoista ovat Hulkolla osuvia. Itsekin olen perheineni paluumuuttanut 80-luvulla pienestä mutta kalliista seudun kaksiosta tuplaten suurempaan asuntoon Ouluun.
Pääkaupunkiseudulla ei tullut mieleen hankkia ruuhkiin omaa autoa siitä huolimatta, että ajallisesti pitkät työmatkat piti suuntaansa kulkea kahdella välineellä. Poikkeuksena pari vuotta, kun työpaikka oli Helsingin keskustassa. Aamukahveilla kuuli silloin kokemuksia 5–15 minuutin parkkipaikan etsimisestä keskustasta.
Espoossa ja koko pääkaupunkiseudulla panostettiin vuosikymmeniä moottoriteiden leventämiseen ja uusien rakentamiseen. Niihin on mennyt merkittävästi valtakunnan tie-, rata- ja lentokenttärahoja.
Näin kävi, vaikka puolalainen arkkitehtiryhmä esitti jo 1970-luvulla voittamassaan arkkitehtikilpailussa Espoon kehittämistä nauhakaupunkina sähköradan varteen. Se käytännössä hylättiin ja päädyttiin grynderiohjauksella erillisten lähiöiden rakentamiseen.
Oulun hallitummassa maapolitiikassa pyrittiin kohtuuhintaiseen asumiseen, jota kuuli muiden kaupunkien kollegojen kehuvan kaupunkipolitiikan työryhmissä.
Jo 70-luvulla, pian Helsingin metropäätösten jälkeen, Otaniemen professorit (muun muassa Antti Saarialho) luonnostelivat maanpäällistä metroa Espooseen. Pintametroa Kirkkonummelle saakka ei huomioitu yleiskaavoissa. Tehtiin lyhytnäköisiä ratkaisuja, ja siksi myöhemmin rakennettu lyhyempi maanalainen metro maksoi veronmaksajille useamman miljardin. Lisää miljardeja on vuosia tarvittu lähiraideratkaisuihin.
"Espoolaisia" virheitä on toki tehty myös Oulussa. Monille tärkeää lähijunaa ei ole vieläkään, ei tarjolla edes ympäristöltään ainutkertaisen järvi-Oulun yliopiston eikä teknologiakylän hyödyksi. Lähijunayhteyksiä ei ole ajoissa huomioitu yleiskaavoihin.
Itselle tuntui hienolta esitellä ennen paluumuuttoa etelän työkavereille Oulua tyyliin talvella töihin yliopistolle hiihtäen järven yli – joka vieläkin kunnostamaton – ja sulan veden aikana meloen. Molemmat kulkemistavat ovat kyllä korvautuneet nopeilla rantareittien pyöräilyillä.
Kalervo Ukkola
kaupunginjohtaja (arvonimi), Oulu