Oulu-kirjaimet ovat puhuttaneet ihmisiä paljon. Nykyisellään ne sijaitsevat Hupisaarilla, suihkulähteiden edessä. Tuiran siltoja pitkin kulkiessa ja sieltä niitä tiiraillessa ne taas kääntyvät huvittavasti muotoon “uolO”. Tämä on herättänyt kaikenlaista keskustelua huvituksesta harmitukseen.
Mutta entä jos nimessä “Oulu” olisi itsessään vihje täydelliseen sijoituspaikkaan?
Oulu-sanan etymologiaa etsiskellessä yksi määritys nousee ylitse muiden. Sana on saamea ja tarkoittaa alkujaan tulvavettä. Olisiko paras paikka Oulu-kirjaimille sittenkin... keskellä Merikoskea?
En tarkoita, että kirjaimet tulisi heivata jokeen, siihen tapaan kuin sähköpotkulautoja sinne viskottiin siinä kohtaa, jossa ne joitakin kovasti harmittivat.
Sen sijaan, jos kirjaimet sijoitettaisiin Merikoskeen siten, että ne olisivat näkyvillä kuivaan aikaan, ja osittain upoksissa loput ajasta – kun patosilta toisinaan avataan – tällöin Oulu-sana yhdistyisi sen alkuperäiseen merkitykseen, jota voitaisiin pitää hatunnostona saamelaisten suuntaan.
Sen lisäksi kirjaimet näkyisivät oikein päin sekä Hupisaarilta että Tuiran silloiltakin – eivätkä ne enää olisi näköesteenä suihkulähteille.
Tuomas Mäkelä
17 vuotta Oulussa asunut tuore jyväskyläläinen