Oulu tiivistyy ja kehittyy. Kasvava asukasmäärä tuo kaivattua eloa keskustaan. Kehittämisen ja tiivistämisen keinoja on useita, mutta yksi keinoista tuntuu korostuvan enemmän kuin muut: tornitalot.
Oulun matalassa kaupunkirakenteessa jokaisesta korkeasta rakennuksesta muodostuu tärkeä ja vaikuttava maamerkki. Lisäksi tornitalo vaikuttaa merkittävästi naapuritonttien kehittämismahdollisuuksiin. Suuren vaikutuksensa vuoksi ei olekaan yhdentekevää, mihin tornitaloja sijoitetaan ja miltä ne näyttävät.
Tällä hetkellä sijainnin määrittelevät raha ja kilpajuoksu – torni rakennetaan korttelissa sinne, missä on kehityskelpoinen hanke ensimmäisenä vireillä. Olisi kuitenkin yhteisen hyvän kannalta parempi, että tornitaloille katsottaisiin parhaat paikat maisemallisesti, liikenteellisesti ja toiminnallisesti.
Oulun tulisi ottaa käyttöön korkean rakentamisen ohje, joka määrittelisi tornitaloille sopivat alueet, niiden sijoittelun periaatteet sekä laadulliset tavoitteet. Laatutavoitteet tulisi laajentaa koskemaan kaikkea rakentamista Oulun keskustassa. Jo viime vuosikymmenellä tällaista ohjetta valmisteltiin, mutta se kaatui jo valmistelupöydälle joidenkin tahojen vastustuksesta johtuen. Olisiko aika nyt kypsä? Yhteiset säännöt selkiyttäisivät tilannetta, ja täydennysrakentamista saataisiin rivakammin eteenpäin.
Laadukas arkkitehtuuri rikastaa kaupunkitilaa kulttuurihistoriaa kunnioittaen. Niin Oulun Keskustavisio 2040, Suistokaupunkivisio kuin Arkkitehtuuriohjelmakin korostavat kaupungin rakentamisessa laatua. Korkean rakentamisen ohjeessa voitaisiin määritellä useita konkreettisia laatua edistäviä kirjauksia, kuten edellytykset katutason aktiivisuudesta ja liiketiloista sekä julkisivujen harmoniasta. Näillä laatutekijöillä voidaan edistää turvallisen, terveellisen ja viihtyisän asuin- ja asiointiympäristön syntymistä – ja sitähän me Ouluun tarvitsemme. Sitä kaipaavat niin ydinkeskusta kuin radanvarsikin.
Tuija Patana
yhdyskuntalautakunnan jäsen, arkkitehti, yrittäjä, alue- ja kuntavaaliehdokas (kesk.), Oulu