Oulussa voi tämän viikon lopulla maistella tapahtumien yltäkylläisestä tarjonnasta. Torstainen taiteiden yö toi kansan keskustaan ja kaupungilla moni poikkesi taidetilaisuuksiin. Torilta kaduille levittäytyneet kansainväliset markkinat vetävät väkeä sumaksi asti.
Oulun tähän asti suurin tapahtuma on vielä edessäpäin. Se tapahtuma kestääkin sitten koko vuoden 2026, jolloin Oulu sekä Slovakian Trenčín esittäytyvät Euroopan kulttuuripääkaupunkeina.
Mistä Oulun ohjelmatarjonta muodostuu parin vuoden kuluttua? Se ei ole lähellekään selvää, kuten voimme lukea kulttuuripalvelupäällikön Johanna Tuukkasen sekä Oulu 2026:n toimitusjohtaja Pia Rantala-Korhosen haastatteluista (13.8. ja 15.8.) Kalevassa.
Johanna Tuukkasen mielestä kaupungin taidelaitokset eivät ole päässeet riittävästi suunnittelemaan kulttuurivuotta, eikä sen kohokohdasta ole mitään tietoa. Oulu 2026 -hankkeen toimitusjohtajan Pia Rantala-Korhonen tarkensi kommenteissaan monelta osin, missä suunnittelussa nyt mennään ja mikä koko kulttuurihankkeen tavoite on.
Kahden johtajan sanomisista saa vaikutelman eripuraisesta valmistelusta. Molemmat kuitenkin perustelevat tietojaan ja väitteitään, mikä kuuluu kriittiseen ja ratkaisuja hakevaan vuoropuheluun. Yhteentörmäykset vanhan ja uuden välillä ovat ymmärrettäviä kun rakennetaan uutta. Keskustelun suuresta hankkeesta tulee olla avarakatseisen puntaroivaa, jolloin on mahdollista saavuttaa rakentavasti yhteistä hyvää.
Kummankin johtajan haastattelut virittävät keskustelua siitä, millainen Oulun tulisi olla kulttuurikaupunkina ja mikä merkitys kulttuuripääkaupungin tittelillä on Oululle. Aiheen merkityksellisyydestä oululaisille kertoo yleisön laaja, ja suurimmalta osin idearikas ja raikas kommentointi Kalevan verkkolehdessä.
Suhtautumisen kulttuuripääkaupunkivuoteen paljastaa vanha kysymys: Onko puolillaan oleva lasi mielestäsi jo puoliksi tyhjä vai vasta puoliksi täynnä? Oulua herkästi verrataan vähättelevästi virkeästi kehittyvään Tampereeseen, jolloin on hyvä muistaa, että Oulu sentään päihitti Tampereen kulttuuripääkaupunkikisassa. Merkkivuosi on vasta tulossa, joten siksi lasia Oulussa ehditään täyttää vielä monta kertaa.
Kulttuuripääkaupunkien historia sai alkunsa neljäkymmentä vuotta sitten 1985, kun Euroopan unioni nosti ensimmäisenä valokeilaan Ateenan Kreikassa. Sen jälkeen tittelin on saanut noin 70 kaupunkia eri puolilla Eurooppaa. Jokainen kaupunki on ollut sijainniltaan, historialtaan ja olemukseltaan omapiirteinen.
Omaperäisyyttä vaaditaan myös Oululta. Kulttuuri on laajasti ymmärrettynä muutakin kuin taidetta, vaikka taide toki luo kulttuuripääkaupungin ohjelmarungon. Hankkeeseen sijoitettujen veroeurojen hyötyjä tivatessa kannattaa ymmärtää, että kauneutta, taidetta tai hyvää elämää ei voi mitata vain rahassa. Eppu Normaalin sanoin: "...elämämme tarkoitus lienee murheen karkoitus".