Oulun kaupunki on sitoutumassa 50 miljoonan euron sijoitukseen uuteen tapahtuma-areenaan sekä lähes 400 000 euron vuotuisiin vuokramaksuihin 25 vuoden ajaksi. Vastineeksi kaupunki saisi omistukseensa vain 43 prosenttia areenasta, kun taas suurin osa voitosta ja päätösvallasta annettaisiin yksityisille rakennus- ja sijoitusyhtiöille. On aiheellista kysyä, onko tämä reilua oululaisia kohtaan?
Areenahanketta perustellaan elinvoimalla, matkailulla ja työpaikoilla. Nämä ovat tärkeitä tavoitteita, mutta niiden rinnalla on syytä tarkastella myös hankkeen sosiaalista, ekologista ja kulttuurista reiluutta. Jos samaan aikaan kaupunki kamppailee leikkausten keskellä, onko oikein ohjata kymmeniä miljoonia yksityisen tapahtumabisneksen tueksi?
Rakentaminen on aina myös ilmastopäätös. Oulu on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, mutta lähes 120 miljoonan euron suurhanke lisää väistämättä rakennus- ja energiaperäisiä päästöjä. Kysymys kuuluukin: miten areena tukee kestävää tulevaisuutta, jos sen rakentaminen ja ylläpito perustuvat vanhaan kasvun logiikkaan?
Kulttuurisesti reilu Oulu on monimuotoinen ja saavutettava. Uusi areena palvelee todennäköisesti ensisijaisesti suuria konsertteja ja urheilutapahtumia. Samalla on vaarana, että pienemmät kulttuuritoimijat, ruohonjuuritason yhteisöt ja nuoret jäävät ilman tukea ja tiloja.
Oulun areenasta voisi tulla jotain hienoa, jos se rakennettaisiin aidosti yhteiseksi: paikallisia toimijoita kuullen, kestävästi ja siten, että sen hyödyt jakautuvat laajasti. Nyt hanke näyttää kuitenkin siltä, että yhteiset varat käytetään harvojen hyödyksi.
Reilu kaupunki ei rakenna vain suurta ja näkyvää, se rakentaa yhteistä tulevaisuutta.
Kuura Havuluoto
paluumuutosta haaveileva ex-oululainen, Helsinki