Ukrainan sota: Oulun uk­rai­na­lai­set muut­ta­vat nyt omiin asun­toi­hin, Help Cen­te­ril­lä kii­reis­tä aikaa

Luitko jo tämän: Hevosia vä­ki­val­loin kä­sit­te­le­vät ken­git­tä­jät ovat ylei­nen, mutta vaiettu ilmiö

Vanhat kuvat: Näin pik­ku­jou­lu­ja on juh­lit­tu Oulussa 2000-lu­vul­la

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Kolumni
Tilaajille

Onko media koskaan pyr­ki­nyt to­tuu­teen?

"Keltaisen lehdistön” tarkoituksena oli tehdä taloudellista voittoa julkaisemalla herjauksia ja disinformaatiota poliittisesta vastapuolesta. Sodan aikana lehdistö valjastettiin sotapropagandan välineeksi. Suostutteluviestinnällä vaikutettiin ihmisten kulutuspäätöksiin.

Toimittajiin kohdistuva häirintä ja objektiivisen uutisoinnin turvaaminen on herättänyt viime viikkoina vilkasta yhteiskunnallista keskustelua. Erään näkökulman aiheeseen tarjosi tutkija Johanna Vuorelma sosiaalisessa mediassa uudestaan ajankohtaiseksi nousseessa kolumnissaan 1.11.2022: ”Jos objektiivinenkin uutisointi nähdään poliittisesti vinoutuneena, media joutuu jatkuvasti perusteettoman epäluottamuksen kohteeksi”.

Väite on itsessään totta. On kuitenkin syytä kyseenalaistaa sen perusoletus: onko epäluottamus todellakin perusteetonta?

Historiallinen tarkastelu osoittaa, että taloudelliset intressit ja valtioiden ulkopoliittinen etu ovat lähes aina ajaneet joukkotiedotuksessa totuuteen pyrkimisen edelle.

Joukkotiedotuksen historiasta voimme havaita, että journalismin näytöt totuuteen pyrkimisessä ovat todellisuudessa lyhytaikaiset ja heikot.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.