Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Oma­val­men­ta­jan työ on psyyk­ki­ses­ti kuor­mit­ta­vaa – työajan li­sää­mi­nen mer­kit­tä­vä uhka työ­hy­vin­voin­nil­le

Kaleva nosti (27.2.) esille BusinessOulun työllisyyspalvelujen työaikamuutoksen.

Meitä omavalmentajia työskentelee tällä hetkellä BusinessOulussa reilu toista sataa. Osa työntekijöistä siirtyi BusinessOululle vuodenvaihteessa Pohjois-Pohjanmaan te-toimistosta, ja osa työskenteli jo aiemmin valtion virkasuhteen alaisuudessa sijoitettuna BusinessOulun työllisyyspalveluihin osana työllisyyden kuntakokeilua.

Ennen vuodenvaihdetta kuntakokeilussa työskenteli myös omavalmentajia, jotka oli palkattu suoraan virkasuhteeseen Oulun kaupungille. Nämä kaupungin omavalmentajat olivat siis alkujaankin KVTESin piirissä.

Kaikilla viranomaisilla oli käytössä toimistotyöaika huolimatta siitä, olivatko he valtion vai kunnan työehtosopimuksen piirissä, tai työskentelivätkö he kaupungille vai valtiolle. Siirto toimistotyöajasta yleistyöaikaan koskee siis kaikkia BusinessOulun omavalmentajia.

Yleistyöaikaa työnantajapuoli on perustellut yksipuolisella tulkinnalla rinnastaa työ potilastyöhön eikä esimerkiksi aiemmin KVTESin piirissä työskennelleiden etuuskäsittelijöiden työhön. Yleistyöaikaan siirtyminen tarkoittaa meille kahta viikkotyötuntia lisää. Työajan lisäys ei vaikuta kuukausipalkkaan, joten se itsessään on palkanalennus ja ansionmenetys.

Työajassa ei kuitenkaan ole kyse pelkästään palkasta. Omavalmentajan työ on psyykkisesti kuormittavaa. Tämä on esihenkilöiden ja johdon tiedossa, kirjattuna omavalmentajien tehtävänkuvauksiin.

"Kuuntelemme päivittäin huolia, kun vanhempien rahat eivät riitä ruokkimaan lapsiaan, tai ahdinkoon ajautunut asiakas miettii henkensä riistämistä."

Kohtaamme työssämme toisinaan nimittelyä ja uhkailua. Suurempaa takkaa kuitenkin kannamme asiakkaiden toivottomista tilanteista, jotka ovat hallituksen leikkausten jälkeen vain lisääntyneet. Kuuntelemme päivittäin huolia, kun vanhempien rahat eivät riitä ruokkimaan lapsiaan, tai ahdinkoon ajautunut asiakas miettii henkensä riistämistä.

Nuoret kertovat menettäneensä uskon työelämään ja tulevaisuuteensa. Ja kun me oikeasti välitämme ja yritämme auttaa asiakkaitamme niin paljon kuin työttömyysturvalaki sallii.

Työajan lisääminen on merkittävä uhka työhyvinvoinnille, eikä se ole kestävä valinta jo valmiiksi kuormittuneille, valtavilla asiakasmäärillä työskenteleville omavalmentajille. Työn kuormittavuutta äärirajoille asti ovat jo valmiiksi lisänneet viimeaikaiset tietojärjestelmä-, laki- ja organisaatiomuutokset, puhumattakaan käynnissä olevista yhteistoimintamenettelyistä.

Tämä kaikki vaativan lakisääteisen asiakastyön päälle, jota teemme virkavastuulla.

Olen nyt kaksi kuukautta seurannut työyhteisössä lisääntyvää uupumusta, itkua ja toivottomuutta. Me olemme vain ihmisiä. En tiedä, onko kuluvaa vuotta mennyt päivääkään ilman, että joku olisi ollut sairauslomalla jaksamisen haasteiden vuoksi.

Sairauslomia yritetään paikkoa, ja sijaisia joudutaan järjestämään yli tiimi- ja yksikkörajojen. Siltikään resurssit eivät riitä, ja sairauslomalta palaavaa kollegaa on vastassa vain suuremmaksi kasvanut työvuori. Pelkään, että seuraava, joka romahtaa, olen minä. Enkä tiedä, jaksaisinko palata.

Muutos on tulossa voimaan 1.5.2025. Meidän omavalmentajien ainoa toivo on ettei uutta työehtosopimusta toukokuulle ole vielä laadittu. Luotamme ammattiliittoihin, että myös meidän ääni neuvotteluissa kuullaan. Vetoan kuitenkin Oulun kaupunkia toimimaan työnantajana vastuullisesti ja kestävästi perumalla tai vähintään lykkäämällä työaikamuutosta.

Työkkärin täti

Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä.