Oma­kan­taa käy­te­tään eniten Kem­pe­lees­sä, Li­min­gas­sa ja Mu­hok­sel­la – kan­sa­lais­ten suo­sioon noussut palvelu hel­pot­taa re­sep­tien uu­si­mis­ta ja korvaa pu­he­lui­ta lää­kä­ril­le

Terveystiedon Omakanta-verkkopalvelun käyttömäärät ovat olleet hurjassa kasvussa varsinkin viime vuosina. Kaikkiaan palveluun oli kirjauduttu marraskuun loppuun mennessä runsaat 68 miljoonaa kertaa.

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi uudessa toimintamallissa lapsen riittävän kypsäksi, lapsi voi päättää itse omien tietojensa näkymisestä vanhemmilleen Omakanta-palvelussa.
Jos terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi uudessa toimintamallissa lapsen riittävän kypsäksi, lapsi voi päättää itse omien tietojensa näkymisestä vanhemmilleen Omakanta-palvelussa.
Kuva: Leena Mörsky

Suomalaisten pääsy omiin terveystietoihinsa on kansainvälisesti huippuluokkaa.

Terveystiedon Omakanta-verkkopalvelun käyttömäärät ovat olleet hurjassa kasvussa varsinkin viime vuosina. Kaikkiaan palveluun oli kirjauduttu marraskuun loppuun mennessä runsaat 68 miljoonaa kertaa.

Reseptien uusimispyyntöjä oli tehty Omakannassa 8,6 miljoonaa kertaa. Pyyntöjä on voinut tehdä sähköisesti neljän vuoden ajan. Nykyisin neljännes kaikista uusimispyynnöistä tehdään Omakannan kautta.

Puolet suomalaisista käyttää Omakanta-asiointipalvelua, jossa voi reseptien uusimisen lisäksi tarkastella omia terveystietojaan, kuten hoitoon liittyviä kirjauksia, laboratorio- ja röntgentuloksia sekä uudempia rokotustietoja.

Omakantaan on myös kirjattu runsaat puoli miljoonaa elinluovutustestamenttia ja noin sata tuhatta hoitotahtoa, Kelasta kerrotaan.

Eniten Omakantaa käyttivät viime vuonna Kempeleessä, Limingassa ja Muhoksella asuvat. Hieman yllättäen myös yli 65-vuotiaista reilusti yli kolmannes on käyttänyt Omakantaa, selviää palvelun käytöstä tehdystä tutkimuksesta.

Marraskuussa Finnish Journal of eHealth and eWelfare -lehdessä julkaistun tutkimuksen ovat tehneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Helsingin yliopistollinen sairaala Hus sekä Tampereen ja Helsingin yliopistot.

Potilailta ei piilotella tietoja

–  Suomi on maailman huippua siinä, kuinka laajalti kansalaiset pääsevät käsiksi omiin terveystietoihinsa. Esimerkiksi Ruotsissa maakäräjät määrittelevät alueellisesti, millaisia potilastietoja asukkaille näytetään. Meillä kansalaisille halutaan taata mahdollisimman pitkälle pääsy samoihin tietoihin kuin ammattilaisille, luonnehtii johtava asiantuntija, terveydenhuollon erikoislääkäri Vesa Jormanainen THL:stä.

Hänen mukaansa Omakannan suosio osoittaa, että se vastaa kansalaisten tarpeisiin.

– Siitä on tullut osa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää, jota käytetään kasvokkaisten hoitokäyntien ja puhelinaikojen täydentäjänä.

Omakanta on osa terveysarkisto Kantaa, johon kuuluvat myös sähköinen resepti, lääketietokanta ja potilastiedon arkisto. Asiakkaiden on jo mahdollista tuoda palveluun omien terveyssovellustensa tietoja. Palvelu vaatii sähköisen tunnistautumisen.

Puhelut lääkäreille vähenevät

Vuonna 2010 perustetun Omakannan palvelut ovat monipuolistuneet vaiheittain. Palvelun käyttö laajenee edelleen, kun huoltajat pääsevät näkemään siellä myös 10–17-vuotiaiden lastensa tiedot ja voivat hakea uusintaa heidän resepteilleen. Ikäraja on nyt 10 vuotta. Nuoren päätöskyky ja tahto kuitenkin vaikuttavat tietojen antamiseen huoltajille. Tavoite on, että uudistus toteutuu vaiheittain vuoden 2020 aikana.

Myös sosiaalipalvelujen asiakastiedot ovat tulossa Omakantaan.

Jatkossa todennäköistä on, että potilaat tarkistavat Omakannasta yhä useammin myös laboratoriotuloksiaan ja jatkohoito-ohjeita sen sijaan, että pitäisi varata puhelinaikoja lääkärille. Sähköisten palveluiden avulla säästyy esimerkiksi matkakustannuksia.

– Terveydenhuollon ammattilaiset ovat alkaneet hyödyntää palvelua yhä enemmän vuorovaikutuksessa potilaiden kanssa, arvioi ylilääkäri Anu Niemi THL:stä.

Hän mainitsee, että Omakanta on vaatinut ammattilaisilta huomion kiinnittämistä teksteihinsä. Esimerkiksi diagnooseja on tarpeen kirjoittaa selkokielellä, jotta potilaat ymmärtävät niitä.

Nyt jo suurin osa potilasdokumenteista, kuten diagnoosit, potilaskertomukset, lähetteet, laboratorio- ja röntgentutkimukset sekä lääkärintodistukset menevät automaattisesti nähtäväksi Omakantaan.

Omakannan käyttöön yhteistuumin

Niemen mukaan osa terveydenhoidon yksiköistä on omaksunut aktiivisen otteen verkkopalveluiden käytön edistämiseksi. Tämä edellyttää sitä, että potilaalta varmistetaan hänen halunsa käyttää Omakantaa. Näin on tehnyt myös terveydenhoitaja Anna Pölönen, joka on opastanut Omakannan käyttöä Joensuun Rantakylän terveysasemalla.

– Tärkeintä on, että asiakkaan kanssa sovitaan, kuinka toimitaan. Ja jos asiakasta ohjataan lukemaan ammattilaisten kommentteja, täytyy ammattilaisen kirjata asiat ymmärrettävällä kielellä, huomauttaa Pölönen, joka toimii nykyisin kuntayhtymä Siun sotessa digitukipilotin projektisuunnittelijana.

Käytäntönä on hänen mukaansa ollut, että jos asiakas tarkistaa Omakannasta laboratoriotulokset, niistä on luettavissa myös hoitajan tai lääkärin kommentit. Asiakkaalle voidaan laittaa tekstiviestillä tieto, kun kommentit näkyvät Omakannassa. Jos tuloksissa on jotain kiireellistä, asiakkaalle soitetaan.

Pölösen mukaan monelle sopii se, että Omakannasta voi katsoa omat tiedot itselleen sopivana ajankohtana.

– On myös asiakkaan oikeus nähdä, mitä ammattilaiset hänestä kirjaavat.

Siun soten terveysasemien haasteena ovat puheluiden määrä ja ajoittain ruuhkautuvat puhelinlinjat. Omakannan avulla on saatu vähennettyä esimerkiksi laboratoriovastauksia koskevia soittoja, jolloin työntekijöille jää enemmän aikaa muille puheluille.