Maailmanpolitiikka läikkyy suomalaisten arkeen, kun polttoaineen saanti Teboilin asemilta uhkaa loppua lähitulevaisuudessa. Yli 500 erilaisen aseman Teboilin verkosto kattaa koko Suomen.
Suomen tietotoimisto STT uutisoi Nesteen keskeyttäneen polttoaineen jakelun Teboilille. Venäläinen Lukoil omistaa Teboilin, mutta Lukoil on hankkinut Ukrainan sodan aikana polttoaineensa Teboilille Venäjän sijasta Nesteeltä Porvoosta tai muualta Länsi-Euroopasta.
Jos Teboilien hanat ehtyvät, ketju joutuu näin ollen venäläisiin öljy-yhtiöihin kohdistuvien kansainvälisten pakotteiden kohteeksi. Neste voisi joutua maksamaan sakkomaksuja, jos se edelleen toimittaisi polttonesteitä venäläisomisteiselle Teboilille.
Britannian hallitus kertoi viime viikolla asettavansa Lukoilin pakotelistalle. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin poukkoileva politiikka yllätti jälleen kerran, kun hänkin määräsi pakotteita venäläisille öljyjäteille Rosneftille ja Lukoilille.
Yhdysvaltain öljypakotteiden tarkoitus on heikentää Venäjän sotakassaa. Tosin Venäjän presidentti Vladimir Putin kommentoi happamasti, että uudet pakotteet ovat Yhdysvalloilta vain epäystävällinen teko eivätkä ne vaikuta merkittävästi Venäjän talouteen. Putin heitti vielä piikin lännelle, että pakotteet tietävät öljynhinnan nousua.
Myös EU:ssa pakotteita Venäjää vastaan halutaan koventaa. EU:n huippukokouksen päätökset Brysselissä vesittyivät kuitenkin laihoiksi. Se kertoo jälleen siitä, että EU on luotu ihan muihin tehtäviin kuin sodankäyntiin itäistä suurvaltaa vastaan.
Belgia ei hyväksynyt, että valtaosaltaan sen hallussa olevia Venäjän keskuspankin jäädytettyjä varoja käytettäisiin Ukrainan tueksi. Belgialla on toki vahvat laillisuusperusteet kieltäytyä varojen avaamisesta. Se haluaa muutkin EU-maat vastuuseen mahdollisia Venäjän kostotoimia vastaan.
Hajanainen EU yrittää kohdistaa Venäjän sotatalouteen iskuja, jotta sota Ukrainassa saataisiin loppumaan. Torstaina EU-maat hyväksyivät 19:nnen Venäjän vastaisen pakotepaketin. Esimerkiksi nesteytetyn maakaasun LNG:n tuontikielto Venäjältä EU-alueelle astuu voimaan vuonna 2027. Kaikkien muidenkin talouspakotteiden uskotaan heikentävän Venäjän taloutta käydä sotaa.
Presidentti Sauli Niinistö lienee Euroopan johtajista yksi parhaimpia Vladimir Putinin tuntijoita. Hehän tapasivat usein. Muistelmiaan esitellessä Niinistö kuvasi osuvasti Putinin diktaattorimaista luonnetta. Yhtä lailla Niinistö huomautti, että Trumpin Yhdysvallat on tällä hetkellä kaikkea muuta kuin liberaali demokratia.
Niinistön luonnehdinnat henkilöivät maailmanpolitiikkaa, mikä toki auttaa hahmottamaan vaikeaa tilannetta. Kaksikko vähättelee sopimusperusteisuutta, eivätkä rauhan edistämiseen luodut isot rakenteet kuten juuri 80 vuotta täyttänyt YK tai Euroopan unioni näytä kykenevän reagoimaan ketterästi diktaattorien toimiin.
Suomen kaltaisen pienen maan etu kuitenkin on, että sopimuspohjaiseen maailmanjärjestykseen luotetaan eikä antauduta yksinvaltiaiden toimintaehtoihin.