Tuskin kannattaa vertailla nyt esillä olevia ehdokkaita presidentti Kekkoseen (presidenttinä 1956–1981), mutta hänellä oli yksi nykyaikaankin sopiva hyvä (epäpoliittinen) piirre, joita nykyisissä ehdokkaissa ei ole esillä kovin selkeästi.
Meillä on jälleen kerran otettu tosissaan esille nuorten ja lasten huono kunto. ”Kekkosen aikaan” hyvä kunto oli presidentillinen hokema, jota propagandan tavoin esitettiin. Ja mikä parasta, Kekkonen oli kuntourheilun aito esikuva. Ehkä myöhempinä ”palvonta-aikoina” hänen suorituksiaan kuitenkin hiukan liioiteltiin.
Kansa tarvitsee esikuvia, ei se ole mihinkään muuttunut. Olisiko vuoden 2024 presidentinvaalien ehdokkaista siis liikunnallisuuden ja kuntoilun esikuviksi?
Mieleen tulee ensimmäiseksi Hjallis Harkimon maailmanympäripurjehdukset. Se ei ole arkiliikuntaa, mutta kova fyysinen suoritus ja sponsorointibisneksen taidonnäyte. Sari Essayah oli maailman tason kävelijä 1990-luvulla (muun muassa EM-kultaa 10 kilometrin kävely, Helsinki 1994).
Alexander Stubb oli esillä menneinä vuosina ultraurheilijana eli triathlonit ja maratonit ovat hänelle tuttuja. Nämäkään eivät ole välttämättä ihan peruskuntoiluun sopivia harrastuksia. Ehkä ne kelpaavat kuitenkin nykyiseen kilpailuyhteiskuntaan ja sopivat tämän hetken (22.12.2023) gallupykköselle, toki tasoissa Haaviston kanssa.
Olli Rehn profiloituu intohimoisena jalkapallon harrastajana. Jussi Halla-ahosta löytyy tieto pyöräilijänä ja luonnossa liikkujana. Jutta Urpilainen puhuu urheilun ja liikunnan yhdistävästä vaikutuksesta, yhtenä EU-politiikan osa-alueena (Liikunta & Tiede -lehti 4/2022). Samalla hän kertoo harrastavansa kuntosalilla käyntiä ja pilatesta, siis ei pelkästään puhu ylevästi, vaan liikkuu itsekin.
Mika Aaltola on harrastanut ammuntaa, Li Andersson potkunyrkkeilyä.
Pekka Haavisto on aktiivinen pyöräilijä. Olisiko se vihreiden peruslaji, vaikka se on siis perussuomalaisten Halla-ahonkin lajina. Politisoituminen ei ole enää urheilussa onneksi valtavirtaa paitsi liitto- ja johtotasolla.
Huomasin muuten juuri, kun olin edellä olevan kirjoittanut, että Ilta Sanomat on tehnyt samantapaisen jutun 17.12.2023. Onneksi löytyi, ettei tule turhia kiistoja.
Minulla oli siis näkökulmana, että tuleva presidentti toimisi liikunnallisuuden esikuvana erityisesti lapsille ja nuorille. Yhtä tärkeää olisi myös toimia kannustajana opiskeluun, koulunkäyntiin ja lukemiseen.
Huonojen Pisa-tulosten johdosta olisi jokin ehdokas voinut nostaa tätä teemaa esille sota-asioiden lisäksi, vielä ehtii kuitenkin.
Rafael Hellsten
tilastotieteilijä, Hämeenlinna