Taiteellisilla esityksillä, siinä missä filosofisilla ja yhteiskunnallisilla ajatuksillakin, on aina katsottu olevan vaarallista voimaa. Aikoinaan tämän uskon ilmenemismuoto oli valtiollinen sensuuri, joka pyrki estämään yksinkertaista rahvasta sortumasta väärille vaikutteille alttiiksi.
Silloin uhka ilmaisunvapaudelle sentään tuli niin sanotusti ulkopuolelta, mutta nykyään sitä harjoittavat juurikin kulttuurin parissa itse työskentelevät tahot.
Britanniassa Roald Dahlin lastenkirjat ja Ian Flemingin James Bond -romaanit ovat jo joutuneet uudelleenkirjoituksen kohteeksi. Tällaista historiaan kajoamista olisi vielä joku vuosi sitten pidetty dystooppisena kuvitelmana.