Oulussa on viime aikoina ollut paljon puhetta kaupunkikuvan muutoksesta. Lähes päivittäin Kalevan mielipide- ja tekstiviestipalstoilta saamme lukea kannanottoja Vänmanninsaareen suunnitellun Terwa Tower -tornihotellin puolesta ja sitä vastaan.
Tornihotellia vastustavissa mielipiteissä esiin nousee usein huoli tornin vaikutuksesta Torinrannan tai Pikisaaren kulttuurimiljööseen, ja tätä kautta siis alueen kaupunkikuvaan. Kuitenkin eräs toinen hanke on jäänyt kansalaiskeskustelussa vähemmälle huomiolle, vaikka sekin toteutuessaan vaikuttaa olennaisesti Oulun tuomiokirkon läheisen keskustan kaupunkikuvaan.
Kajaaninkadun ja Lävistäjän kulmauksessa sijaitseva valkoinen, vuonna 1951 rakennettu kaksikerroksinen Nykäsenojan talo on olennainen osa niin kutsuttujen ”pommikortteleiden” rakennuskantaa.
Nämä korttelit rakennettiin 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa Neuvostoliiton pommitusten seurauksena tuhoutuneiden puutalojen tilalle kuuluisien arkkitehtien Aarne Ervin ja Otto-Iivari Meurmanin laatiman asemakaavan mukaisesti. Korttelien rakentumista sotien jälkeen käsiteltiin Kalevan sivuilla 16.3. julkaistussa jutussa Akseli Ylipiessan Oulun kaupunkikuvan muutosta käsittelevässä pro gradu -tutkielmassa.
Nykäsenojan talo erottuu pienuudellaan pommikortteleiden muusta, kolmi-nelikerroksisten kerrostalojen rakennuskannasta, mutta se on silti tunnistettavissa osaksi jälleenrakennuskauden arkkitehtuuria ulkoseinärappauksineen ja päätyikkunaerkkereineen. Talo siis istuu Ervin ja Meurmanin asemakaavaan varsin hyvin. Muita vastaavia tuon ajan pienkerrostaloja ei Oulun keskustasta löydy.
Tästä kaikesta kaupunkikuvallisesta ja rakennushistoriallisesta arvosta huolimatta taloa suunnitellaan korvattavaksi seitsemänkerroksisella uudisrakennuksella. Mielestäni nykyisen rakennuksen rakennushistoriallisesta ja kaupunkikuvallisesta arvosta johtuen uudisrakennushankkeesta tulisi luopua.
Pommikorttelit ovat yksi harvoista Oulun keskustan arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti yhtenäisistä alueista, ja ne tulisi ehdottomasti suojella. Vetoankin tässä kaupunkimme päättäjiin, että he ottaisivat Nykäsenojan talon ja pommikorttelien rakennuskannan suojelun asialistalleen. Vaalikaamme eheän kaupunkikuvan nimissä kaupunkimme rakennushistoriaa.
Myös esteettinen puoli asialla on. ”Nuo talot ovat aika viehättäviä nykysilmään”, totesi myös Ylipiessa Kalevan jutussa. Olen itse vahvasti samaa mieltä. Uskon, että tämä on myös monen kaupunkilaisen mielipide pommikortteleista ja Nykäsenojan talosta.
Tuukka Jormakka
filosofian maisteri, historia, Oulu