Käräjäoikeus: Omis­ta­jal­ta ka­ran­nut koira puri toista koiraa ja miestä Rak­si­las­sa

Otteluseuranta: Kärpät karkasi Sai­Pal­ta jo avaus­eräs­sä

Olut: Tornion panimo löysi keinon auttaa Uk­rai­naa, vaikka olutta ei saa mark­ki­noi­da hy­vän­te­ke­väi­syy­del­lä

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Pääkirjoitus

Nu­me­ro­huu­to­kaup­pa val­tion­ta­lou­den so­peu­tus­tar­pees­ta nostaa esiin yhä vain ka­rum­pia lukemia

Suomen talouskasvulukema on jämähtänyt nollan tuntumaan, mutta toinen merkittävä lukema kasvaa sitä kiivaammin. Kyse on arvioista, jotka koskevat valtiontalouden sopeutustarvetta.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on pitkään puhunut 1,5 miljardin euron lisäsopeutuksesta, mutta valtiovarainministeriöstä on viime päivinä nostettu esiin paljon karumpia lukemia.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) totesi lauantaina MTV:llä, että sopeutustarve voisi tällä vaalikaudella olla kolme miljardia euroa. Tämä  siis jo aiemmin sovitun kuuden miljardin euron päälle.

Sunnuntaina Purran alainen, kansliapäällikkö Juha Majanen piti mahdollisena – joskaan ei todennäköisenä – jopa viittä miljardia tämän vaalikauden aikana.

Karsinnan ryske tulee olemaan ankara jo tänä keväänä. Päätöksiä on tarkoitus tehdä huhtikuun puolivälin niin sanotussa kehysriihessä.


Valtionvarainministeri Riikka Purran edessä on uusien säästö- tai verotuskohteiden kaivaminen esiin.
Valtionvarainministeri Riikka Purran edessä on uusien säästö- tai verotuskohteiden kaivaminen esiin.
Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Sopeutustoimia valmisteleva kansanedustajatyöryhmä aloittaa työnsä nyt tiistaina. Nelihenkiseen ryhmään kuuluu myös oululaisedustaja Ville Vähämäki (ps.).

Tehtävä ei ole kadehdittava. Napisevalle kansalle ei nyt ole tarjolla mannaa vaan entistäkin pitäisi kerätä pois.

Jopa oppositiossa näyttää olevan ymmärrystä sille, että jotain on tehtävä. Tämä tuli ilmi maanantain Kalevassa, jossa Pohjois-Suomen kansanedustajat kertoivat, mistä he säästäisivät tai miten lisäisivät valtion tuloja.

Odotetusti ehdotukset menivät ristiin. Yhteinen näkemys vallitsi kuitenkin siitä, että työn verotusta ei pidä kiristää – paitsi ehkä suurituloisimpien kohdalla.

Selvää on, ettei valtion taloutta tasapainoteta ilman veronkorotuksia. Ehdotusten joukossa olivat muun muassa tuttu listaamattomien yritysten osinkoverotuksen nosto, sokerivero ja olutveron laskujen peruminen.


Jos työn verotusta ei kiristetä, pöydälle jää pakosta arvonlisäveron korotus. Siinä herkin kohta on ruoan arvonlisävero, joka on nyt 14 prosenttia, siis kymmenen prosenttiyksikköä alle yleisen arvonlisäveron.

Pohjoisen kansanedustajat eivät elintarvikkeiden alvin korotusta kannata. Sekin lienee pian hallituksen pöydillä jo siksi, että esimerkiksi kahden prosenttiyksikön nosto lisäisi valtion tuloja vuodessa lähes 400 miljoonaa euroa. Yleisen verokannan nosto prosenttiyksiköllä taas toisi yksinkertaisella matematiikalla yli 600 miljoonaa euroa.

Varman  myrskyn nostattaisi eläkkeisiin puuttuminen. Sekin on HS:n mukaan nyt harkinnassa. Kyseeseen voisi tulla  esimerkiksi indeksikorotusten nipistys.

Rajujen sopeutustoimien ongelma on aina siinä, että ne voivat katkaista orastavan kasvun alkuunsa. Nuora, jolla hallitus kulkee, on nyt ohut ja notkuva.