Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa reilu kaksi ja puoli vuotta sitten. Tänä aikana alueellamme on toteutettu useita muutoksia palveluiden järjestämisessä. Kaikki muutokset eivät ole kuitenkaan olleet onnistuneita alueen asukkaiden tai ammattilaisten näkökulmasta. Toimintaa valvova aluehallintovirasto AVI on antanut huomautuksia muun muassa hoitoon pääsystä ja palveluiden järjestämisestä.
Hyvinvointialueemme johtaminen on perustunut tiedolla johtamiseen, jossa painopiste on ollut taloudellisissa reunaehdoissa, erityisesti nykyisen maan hallituksen linjausten mukaisesti. Tiedolla johtamisen käsite on kuitenkin yhä vakiintumaton eikä, sen taustalla ei ole olemassa selkeää yleisesti tunnustettua mallia.
Vaikka tiedolla johtamisella on saavutettu kohtuullisia tuloksia hyvinvointialueen talouden näkökulmasta, mutta valitettavasti nämä tulokset ovat todennäköisesti lyhytaikaisia, sillä johtamisessa ei ole riittävästi huomioitu päätösten vaikutusta alueen asiakkaisiin ja hyvinvointialueemme henkilöstöön.
Tämä on ristiriidassa hyvinvointialueelle asetettujen keskeisten tavoitteiden kanssa, kuten palveluiden yhdenvertainen saatavuus, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, alueen asukkaiden osallistaminen ja kustannusten kasvun hillitseminen. Tiedolla johtamisen sijaan tarvitsemme laaja-alaisempaa johtamistapaa, jotta pääsisimme hyvinvointialueelle asetettuihin tavoitteisiin.
Yksi ratkaisu on näyttöön perustuva johtaminen. Näyttöön perustuva johtaminen pohjautuu kansainvälisesti tunnustettuun Joanna Briggs Instituutin (JBI) kehittämään näyttöön perustuvaan terveydenhuollon malliin, jossa määritellään selkeästi hyvinvointipalveluiden päätöksenteossa huomioitavat osa-alueet; tutkimusnäyttö, alueen asiakkaiden tarpeet ja odotukset, ammattilaisten asiantuntemus sekä hoitoympäristön (mukaan lukien talous) realiteetit.
Näin ollen näyttöön perustuva johtaminen ohjaa kokonaisvaltaiseen ja tasapainoiseen päätöksentekoon, jossa huomioidaan palveluiden vaikuttavuus, käyttökelpoisuus, tarkoituksenmukaisuus ja merkityksellisyys.
Tutkimusten mukaan näyttöön perustuva toiminta – jota näyttöön perustuva johtaminen vahvasti tukee – parantaa muun muassa hoidon laatua, potilasturvallisuutta, kustannustehokkuutta ja henkilöstön työtyytyväisyyttä. Lisäksi terveydenhuoltolain kahdeksas pykälä velvoittaa järjestämään palvelut näyttöön sekä hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin perustuen.
Hyvinvointialueellamme toimii maailman älykkäin sairaala, joka keskittyy erikoissairaanhoitoon – mutta ilman näyttöön perustuvaa johtamista emme saa sen täyttä potentiaalia käyttöön.
Jotta koko alueen asiakkaat hyötyisivät tasapuolisesti, tarvitsemme erikoissairaanhoidon rinnalle vahvoja, laadukkaita ja hyvin johdettuja ennaltaehkäisyyn panostavia peruspalveluita, sosiaalipalveluita ja pelastuspalveluita.
Teknologia ja erikoisosaaminen eivät yksinään riitä – vaikuttava ja oikeudenmukainen palvelujärjestelmä rakentuu vain, kun järjestelmää johdetaan kokonaisvaltaisesti, asiakaslähtöisesti ja näyttöön perustuen.
Maailman älykkäin sairaala on hieno askel eteenpäin. Voisiko seuraava askel olla viisaasti ja kokonaisvaltaisesti johdettu hyvinvointialue – sellainen, joka tukee jokaisen asukkaan terveyttä ja hyvinvointia?
Saija Ylimäki
sairaanhoitaja, terveystieteiden tohtori, Pohteen aluevaltuutettu (kesk.)