Oululaisen Tiernan koulun pajaluokkien tiloissa on kuluneen lukuvuoden ajan opiskellut kahdeksan yläkouluikäisen nuoren ryhmä Oulun sairaalakoulun avo-opetuksen oppilaita.
Vielä viime vuonna yksikään heistä ei pystynyt käymään koulussa, käytännössä lainkaan.
Syitä oli monia: aistiyliherkkyyksiä, ahdistusta, masennusta, kokemusta kiusatuksi joutumisesta ja erilaisuudesta, siitä, ettei ole niin kuin muut eikä sellainen kuin pitäisi. Ongelmat olivat alkaneet hiljalleen, jopa alakouluiässä, ja ne olivat kasautuneet pikkuhiljaa. Lopulta yläkoulussa kouluun tuleminen ja oman luokan mukana opiskelu alkoi käydä mahdottomaksi ja nuoret jäivät aamuisin kotiin.