Kevään eduskuntavaalit ja hallitusneuvottelut olivat käänteentekevät siinä, millaista politiikkaa Suomessa nyt harjoitetaan. Neuvotteluissa ei Säätytalon fläppitauluilla edellisen hallituksen tavoin lukenut ”rahaa on” – koska sitä ei toden totta enää ole. Neuvottelujen tuloksena maamme sai ilmastopolitiikaltaan realistisen, maahanmuuttopolitiikaltaan tiukan ja talouspolitiikaltaan taloudellisen tilanteen tosissaan ottavan hallituksen. Suomalaiset saivat hallituksen, joka keskittyy ydinasioihin, sisäiseen turvallisuuteen ja hyvinvointivaltion pelastamiseen.
Venäjän hybridihyökkäys on antanut perusteet tarkastella ei vain rajalainsäädäntöä, vaan myös maahanmuuttopolitiikkaa. Jos lainsäädäntömme olisi pantu kuntoon, eikä se perustuisi sinisilmäisyyteen ja vastaanottavaisuuteen, kuten vuosi 2015 kaikessa karmeudessaan osoitti, ei Venäjällä olisi nyt edes mahdollisuuksia välineellistää tulijoita. Onneksi sisäministeriössä lainsäädännön muutostarpeita käydään läpi ja muutoksia tullaan tekemään.
Valtion taloudellinen tilanne on vaikea. Kun valtionvelan korkomenot olivat vuonna 2021 noin 776 miljoonaa euroa, ovat ne ensi vuonna arviolta 3,2 miljardia euroa. Nollakorot ovat houkuttaneet poliitikkoja vaikeiden päätösten, tärkeiden uudistusten ja julkisen talouden sopeuttamisen sijaan ottamaan velkaa, mutta nollakorkojen aika on ohi, ja maksamme siitä ensi vuonna yli nelinkertaista hintaa vuoteen 2021 verrattuna. Tätä tilannetta ei hetkessä korjata.
Hallitus kohtuullistaa ilmastotoimien vaikutuksia kansalaisten arkeen. Esimerkiksi pumppuhintoja arviolta 20–30 sentillä litralta korottavan Marinin hallituksen päättämä jakeluvelvoitteen nosto peruttiin. Päätökset näkyvät arjessa ja ostovoiman kohenemisena, ja nämä ne ovat maan hallituksen arvovalintoja. Vihervasemmistolainen vaihtoehto olisi kireämmät tavoitteet, kireämmät verot ja kalliimmat polttoaineet.
Keskustalle hallitusyhteistyö kanssamme ei kelvannut, ja syksy osoitti heidän olevan aivan väärässä paikassa. Kun pitäisi olla pelastamassa isänmaata, istutaankin oppositiossa. Hyökkäily hallituksen politiikkaa vastaan on tekopyhää, kun ainakin teoriassa puolueen luulisi kannattavan linjaamme.
Keskustan äänenkannattaja haukkui jopa hallituksen joululahjarahat ristien ja kypärien politiikaksi – luulisi jakoperusteiden miellyttävän myös keskustan kannattajia, joista harva kaipaa joulurahoja tahoille, jotka heiluvat sateenkaaren väreissä kylillä tai tehtailevat valituksia suurpetojen kaatoluvista. Maanpuolustus, ampumaradat, metsästys, talvisotamuseot ja kristilliset tahot ovat nähdäkseni ajassamme oikein hyviä joululahjarahojen saajia.
Tuleva vuosi tulee olemaan haasteellinen ja erittäin vaikea. Terve talous on kuitenkin kaiken perusta, jotta voimme pelastaa hyvinvointivaltion. Sen eteen on jatkettava töitä.