Suomalaisten organisaatioiden tuottavuus puhuttaa ja syystä. Marraskuun alussa uutisoitiin, että Suomen velkasuhde lähestyy haitallista rajaa ja suunnitellut kuuden miljardin euron sopeutukset eivät tule tämän hetken ennusteen perusteella riittämään.
Syytä on turha hakea etätyöstä. Organisaatioiden muutoskyvykkyys on ohjelmisto- ja palveluyhtiö Digian tekemän tutkimuksen mukaan heikolla tasolla, mikä jarruttaa niiden menestystä. Organisaatioissa ei pystytä luomaan tällä hetkellä sellaista kasvua ja tuottavuutta, jota maailman- ja taloustilanne edellyttävät.
Tarvitaan uudenlaista muutoskyvykkyyttä ja johtajuutta. Muuten tuottavuus laskee entisestään, eikä esimerkiksi uusista teknologioista, kuten tekoälystä, saada niiden mahdollistamaa hyötyä.
Haasteena on erityisesti perinteinen johtamistapa ja fokusointi. Päätöksenteko on usein liian hierarkkista, ja siitä puuttuu ketteryyttä. Kun henkilöstöä ei oteta mukaan kehitystyöhön, tai siitä ei palkita, se ei myöskään herätä kiinnostusta ja organisaatioissa vallitsee passiivisuuden kulttuuri.
Johtajuus on muutoksessa. Täytyy luoda uudenlaisia toimintatapoja, kulttuuria ja rakenteita, jotta tieto saadaan kulkemaan organisaatioissa nopeammin ja laajemmin.
Ihmiset on saatava mukaan muutoskyvyn kehittämiseen ja radikaaliin innovointiin, sillä liiketoimintahyötyjä saa vasta, kun ihmisten toiminta muuttuu, ja uusilla teknologioilla uudistetaan aidosti toimintaa.
Monen organisaation toimintaympäristö muuttuu tällä hetkellä ennennäkemättömän nopeasti ja laajasti juuri teknologian, esimerkiksi tekoälyn kehittymisen myötä. Sen odotetaan tuovan merkittäviä tuottavuushyötyjä.
Hyödyt eivät kuitenkaan konkretisoidu, jos uudella teknologialla toistetaan vanhoja prosesseja. Tämän osoittavat myös tuoreimmat MIT:n ja Boston Consulting Groupin raportit. Tällöin esimerkiksi laskennallisesti säästettyä aikaa ei saada hyödynnettyä kasvaneena tehokkuutena tai uuden innovoimiseen.
Organisaatioissa tulee siis olla kyvykkyyttä muuttaa toimintatapoja ja prosesseja, sekä kytkeä ne liiketoiminnan ytimeen. Keskeistä on miettiä, miten yhdistetään parhaiten ihmisten ja teknologian kyvykkyyksiä. Radikaali innovointi onnistuu psykologisesti turvallisessa työympäristössä. Näin rakennetaan uusia tapoja tuottaa asiakkaalle arvoa, kehitetään liiketoimintaa ja sitä kautta menestystä.
Muutoskyvykkyys on organisaatioiden kilpailukyvyn edellytys. Tämä vaatii pidempiaikaisia panostuksia, uudenlaisia työkaluja sekä muutoskyvykkyyden tarkastelua monella eri tasolla. Suomalaisten organisaatioiden on kehitettävä muutoskyvykkyyttään, jotta investoinneista – esimerkiksi tekoälyyn liittyen – saadaan enemmän hyötyä, ja jotta muutostarpeisiin pystytään vastaamaan.
Henna Ahtola
johtaja, liiketoiminta- ja muutoskonsultointipalvelut, Digia Oyj