Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu ja kaupunginvaltuutettu Marika Koivuniemi kirjoittivat (Kaleva 10.8.) pelotellen, että rakennamme Suomea, jossa vanhempien pankkitili ratkaisee nuoren kouluttautumisen.
Näin ei ole, eikä pidä olla. Maksutonta korkeakoulusta ei olla murentamassa. Päinvastoin, sitä on juuri vahvistettu.
Kaikki eduskuntaryhmät olivat työstämässä uutta Sivistyksestä suunta Suomelle – Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota 2040. Siinä lupaamme, että yhteiskunta tarjoaa jokaiselle suomalaiselle jatkossakin maksuttoman korkeakoulututkinnon.
Maksuttomuuden ohella haluamme nostaa koulutustasoa. Se on tärkeää sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.
Tavoitteena on, että nuorista aikuisista 60 prosenttia on suorittanut korkeakoulututkinnon vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii ponnistelua kaikilta, sillä koulutustaso on ollut vuosia jämähtäneenä noin 40 prosenttiin.
Meillä on valitettavasti kymmeniätuhansia nuoria, jotka ovat jääneet ilman opiskelupaikkaa. Siksi olemme tehneet hallituksena lukuisia uudistuksia, jotka avaavat ovia mahdollisimman monelle.
Olemme lisänneet aloituspaikkoja ja uusimpana tarjoamme nuorille opintosetelin. Jatkossa opiskelijalla voi olla vain yksi opiskelupaikka kerrallaan.
Hopsu ja Koivuniemi olivat huolissaan, jos jatkossa koko tutkinnon voisi suorittaa avoimen korkeakouluopetuksen kautta. Kyllä, se on tavoite ja johdan kyseistä lainsäädäntövalmistelua.
Polku on suunniteltu erityisesti työelämässä oleville. Heistä moni tekee osaamistaan täydentäviä opintoja, mutta ei voi suorittaa koko tutkintoa. Jotta voi valmistua, henkilö hakee tutkinto-opiskelijaksi ja vie pahimmillaan jonkun nuoren opiskelupaikan.
Lisäksi kyse on mahdollistavasta lainsäädännöstä eli korkeakoulut itse päättävät, mitä opintoja ja tutkintoja järjestävät avoimena korkeakouluopetuksena.
Korkeakoulutus kiinnostaa nuoria! Johdollani valmisteltu uusi opintoseteli astui voimaan elokuun alussa. Se on toimiva keino päästä tekemään korkeakouluopintoja, vaikka ei olisi saanut varsinaista opiskelupaikkaa. Jo kahden ensimmäiseen viikon aikana yli 2 000 nuorta sai opintosetelin.
Lama-ajan lapsena ja perheen ensimmäisenä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneena arvostan suomalaista koulutuksen maksuttomuutta. Jokaisella suomalaisella tulee olla samat mahdollisuudet kouluttautua asuinpaikasta ja taustasta riippumatta.
Se, että joku maksaa opinnoista avoimessa korkeakoulussa, ei ole kenenkään koulutuksen maksuttomuudesta pois – päinvastoin.
Mari-Leena Talvitie
tiede- ja kulttuuriministeri, ympäristötekniikan DI, Oulu