Pohde: Sai­raa­la­pää­tök­siin pet­ty­nyt Me­ri-Lap­pi pohtii liit­ty­vän­sä Poh­tee­seen

Festivaalit: Frozen People jär­jes­te­tään Nal­li­ka­ris­sa lauan­tai­na ke­li­olo­ja uhmaten

Tuhopoltot: Ran­ta­ka­dun tu­li­pa­lot uh­ka­si­vat taas ra­ken­nuk­sia, joiden puo­les­ta ou­lu­lai­set tais­te­li­vat vuo­si­kym­me­niä

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Mil­joo­nien tuet kou­lu­jen nuo­ri­so­työ­hön – Poh­jois-Poh­jan­maal­le vii­koit­tai­sia ryhmiä, tukea uk­rai­na­lai­sil­le nuo­ril­le ja lisää pit­kä­jän­teis­tä työtä

Aluehallintovirastot jakoivat seitsemän miljoonaa euroa 152 toimijalle valtakunnallisesti nuorisotyön vahvistamiseksi.

Tiedotteen mukaan avustuksella pyritään vähentämään koronarajoitusten kielteisiä vaikutuksia sekä tukemaan Ukrainasta Suomeen saapuvia nuoria.

Avustusta tulee käyttää nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseen, koulu- ja oppilaitosyhteisöön kiinnittymiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Avustus tulee käyttää kahden vuoden aikana.

Nuorisotyö perustuu aluehallintoviraston mukaan nuoren vapaaehtoisuuteen ja sillä pyritään myös vahvistamaan koulumaailman yhteyttä vapaa-aikaan.

Pohjois-Pohjanmaalle avustusta 13 kuntaan

Kaikki Pohjois-Pohjanmaan 14 avustuskohdetta ovat nuorisotyötä kouluilla. Avustusta saivat 13 kuntaa: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Ii, Kempele, Kuusamo, Oulainen, Oulu, Pudasjärvi, Raahe, Reisjärvi, Tyrnävä ja Ylivieska.

Lisäksi avustusta sai Jokilaaksojen Nuorten Tuki ry, joka kehittää hankkeella Haapajärven toisen asteen oppilaitosten nuorisotyötä. Kaikki myönnetyt avustusmäärät olivat noin 34 000–35 000 euroa.

Oulun kaupungille myönnettiin noin 35 000 euroa jatkaakseen nuorisotyön hanketta, joka on keskittynyt Oulun palvelualanopiston ja Diakoniaopiston oppilaisiin. Työntekijän työpiste on Byströmin talossa, josta hän jalkautuu oppilaitoksiin.

Nuorisotyöllä pyritään auttamaan koronarajoituksista kärsineitä nuoria sekä integroimaan ukrainalaisnuoria kouluihin. Kuvituskuva.
Nuorisotyöllä pyritään auttamaan koronarajoituksista kärsineitä nuoria sekä integroimaan ukrainalaisnuoria kouluihin. Kuvituskuva.
Kuva: Martta Oinas-Panuma

Kempeleessä pyritään kehittämään ja juurruttamaan nuorisotyötä. Samalla halutaan mahdollistaa kokonaisvaltainen, moniammatillinen kehitystyö, jota ei ole pystytty aiemmin pitkäjänteisesti toteuttamaan.

Raahen kaupunki sai avustusta yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten nuorisotyön vahvistamiseen. Reisjärvellä halutaan tukea erityisesti alakoulusta yläkouluun siirtymisen nivelvaihetta ja tehdä koulusta mukava paikka kaikille.

Tyrnävällä puolestaan kehitetään ja juurrutetaan jo aloitettua nuorisotyötä yläkoulussa ja yläkoululaisten vapaa-ajan ympäristöissä. Lisäksi nuorisotyöntekijä ukrainalaisnuorten omana yhteyshenkilönä kunnan nuorisotyöhön.

Pudasjärvelle avustus myönnettiin Hirsikampuksen yläkoululaisten hyvinvointiin. Hirsikampuksella aiotaan järjestää viikoittaista toimintaa, jonka puitteissa nuoret pääsevät esimerkiksi purkamaan vaikeita tunteita taiteen keinoin. Myös kahdenkeskiset keskustelut nuorisotyöntekijän kanssa mahdollistetaan edelleen.

Mitä on kouluissa tapahtuva nuorisotyö?

Lapsi- ja nuorisotyön palvelujärjestö Opinkirjon mukaan koulunuorisotyöllä tarkoitetaan nuorisotyöntekijän asemoitumista tiiviisti koulun arkeen. Nuorisotyö on joustavaa kunkin koulun, yhteisön ja ajankohtaisen tilanteen mukaan.

Nuorisotyöntekijöillä on kouluissa tiloja, joissa järjestetään yksilö- ja ryhmätapaamisia, välillä kohdennetusti, välillä ilman erityisempää syytä kohtaamiselle. Nuorisotyön ammattilainen osaa myös toimia luontevasti oppilaiden parissa käytävillä ja koulun muissa tiloissa.

Nuorisotyöntekijä voi toimia työparina esimerkiksi luokanvalvojan, opon tai kuraattorin kanssa. Koulunuorisotyö ulottuu tarpeen mukaan myös kouluajan ulkopuolelle ja tekee yhteistyötä huoltajien kanssa.