Talouskehitys on Suomen maakunnissa kääntymässä kasvuun taantuman jälkeen. Tällaista viestiä toi keskiviikkona julkistettu osuuspankkiryhmän ekonomistien ennuste.
Arvio ei ole yllätys, sillä maltillista kasvua ensi vuodelle näkevät myös koko kansantaloutta koskevat suhdanne-ennusteet. Osuuspankin mukaan kasvu olisi tasan kaksi prosenttia.
Maakuntaennusteessa huomio kiinnittyy siihen, miten ekonomistit arvioivat yksittäisten alueiden kasvunäkymiä. Niissä on eroja.
Pohjoinen Suomi esiintyy analyysissä edukseen. Vahvinta kasvua ennakoidaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella Pohjois-Pohjanmaalle. Myös Lapin ja Kainuun ennustetaan kasvavan suhteellisen vahvasti.
Samaan aikaan kolmen pohjoisen maakunnan kasvun esteeksi voi nousta jo kroonistunut työvoimapula.
Olennainen päätelmä ennusteessa on se, että maakunnan sijainti ei ratkaise maakunnan talouskehitystä. Suomessa tuntuu kuitenkin sitkeästi elävän mielikuva, että kasvulle on todelliset edellytykset lähinnä eteläisessä Suomessa.
Kotimaiseen keskusteluun on iskostettu käsitettä Helsingin, Turun ja Tampereen muodostamasta "kasvukolmiosta". Kolmion kasvu on kuitenkin pitkälle väestönkasvua.
Väestönkasvu tapaa toki vetää perässään talouskasvua, mutta esimerkiksi Tilastokeskuksen vuosia 2021 ja 2022 koskevat numerot osoittavat, että talouttaan vahvimmin kasvattaneet maakunnat olivat aivan muualla kuin eteläisessä manner-Suomessa.
Vuonna 2021 kärjessä olivat Ahvenanmaa, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa, vuonna 2022 Kainuu, Lappi ja Satakunta. "Nälkämaana" tunnetun Kainuun talouden kehitys on ollut viime vuosina hämmentävän vahvaa.
Etelän "kasvukolmio" tuottaa kyllä merkittävän osan Suomen bruttokansantuotteesta ja viennistä, mutta muulle Suomelle on haitallinen on mielikuva, jonka mukaan muualla räpiköidään paikallaan tai taannutaan.
Vahingolliseksi mielikuva muuttuu viimeistään siinä vaiheessa, kun se alkaa vaikuttaa poliittisten päättäjien ja muiden vaikuttajien linjanvetoihin sekä kotimaisten ja ulkomaisten yritysten investointipäätöksiin. Vertailukohdaksi voi ottaa Ruotsin, jossa investoinnit pohjoiseen rikkovat nyt ennätyksiä.
Toki kehityksen avaimia pidellään myös maakuntien sisällä. Ruotsin puolella Raahen korkeudella sijaitseva Skellefteån kaupunki teki itse ison työn herättääkseen akkuyritys Northvoltin kiinnostuksen. Nyt kaupungissa on jättimäinen akkutehdas, Ruotsin modernin historian suurin teollinen investointi.
Moni kasvun avain on kohdillaan myös Pohjois-Pohjanmaalla. Maakunta esimerkiksi on Suomen johtava tuulivoimakeskittymä, ja maakunnassa tehtävät panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat suhteellisesti suurimmat koko maassa. Näistä lähtökohdista pitäisi kyetä puristamaan esiin selvästi nykyistä enemmän.