Kahden oululaispoliitikon tulehtuneet välit ovat nousseet jälleen uutismedian otsikoihin. Tällä kertaa Pia Hiltunen ja Miina-Anniina Heiskanen ovat toistensa kimpussa henkilökohtaisuuksiin menevillä sanavalinnoilla. Nokittelu kertoo eniten heidän keskinäisestä valtakamppailustaan ja eritoten taistelusta kansanedustajuudesta Oulun vaalipiirissä.
Tiedot naisten eripurasta tarkoittavat yleisemmin sitä, että SDP:ssä ei ole päästy eroon häirinnästä. Tammikuussa Pia Hiltunen väitti joutuneensa eduskuntaryhmän puheenjohtajan, niin ikään oululaisen kansanedustajan, Tytti Tuppuraisen asiattoman tokaisun kohteeksi.
Väitetyt häirintätapaukset asettavat kannatusmittauksien ylivoimaista kärkipaikkaa pitävän SDP:n kiusalliseen asemaan. Miksi puolueen keskeisissä asemissa työskentelevät tai niihin pyrkivät poliitikot lipsuvat mustamaalaamaan puoluetovereitaan? Henkilöön käyvät huomautukset eivät kuulu tasokkaaseen keskusteluun eikä väittelyyn.
Kielteiset tunteet toista ihmistä kohtaan ovat kyllä inhimillisiä, mutta silti kansalaisten on lupa odottaa vallankäyttäjiltä arvokasta käytöstä. Häirintään ulottuvaa puhetta ei saa hyväksyä missään muodossa missään työpaikassa. Sitä paitsi toistuvat kohut varastavat huomion asiapoliitikkojen työltä.
SDP:n tuore häirintäjupakka ei näytä liittyvän poliittisiin asiakysymyksiin. Aikaisemmin Pia Hiltunen joutui huomautettavaksi, kun hän äänesti eduskuntaryhmänsä kantaa vastaan niin sanotussa potkulaissa. Hiltusen ja Heiskasen tora sen sijaan vaikuttaa huonolta henkilökemialta heidän välillään.
Paljolti yksityisyyteen kuuluva riita on julkinen asia, koska molemmat ovat poliittisia vallankäyttäjiä. Yksityisyyden suoja on perus- ja ihmisoikeuksien perusteella kaikilla ihmisillä vahva, mutta henkilön toimia tulee kuitenkin avoimessa yhteiskunnassa arvioida sitä laajemmin mitä vaikutusvaltaisempi hän on.
Ammattimaisen uutisjournalismin tehtäviin kuuluu kertoa asioista, joista kansalaisten on syytä tietää, jotta he voivat arvioida päättäjien toimintaa. Siksi poliitikkojen käytös on tähdellistä tulla julki. Tarvittaessa journalisti antaa tietolähteilleen niin sanotun lähdesuojan eli heitä ei tarvitse paljastaa, kunhan aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä.
Julkisuus on perusteltua myös kansanedustaja Pekka Aittakummun kohdalla. Aittakummun yksityiselämään kuuluva asia kuten avioero nostetaan esiin, koska se on yllättävä tieto suhteessa hänen herätysliiketaustaansa ja toimintaansa pappina.
Poliittinen julkisuus henkilöityy entisestään sosiaalisen median myötä. Somessa kuka tahansa voi väittää suurin piirtein mitä tahansa. Poliitikot itse suurelta osin toimivat tässä pintajulkisuudessa, kun he somen kommenteissaan yksinkertaistavat asioita tai leimaavat vastapuolta.
Päätöksenteon asiakysymykset jäävät peittoon myös silloin, jos poliitikot keskittyvät vain rakentamaan henkilöbrändiään. Esimerkiksi vihreiden puoluekokouksessa Turussa osa puolueen perinteisistä kannattajista saattoi kaivata syvää asiasisältöä sillä hetkellä, jolloin puheenjohtaja Sofia Virta esiintyi lippalakissaan poptähden elkein.