Pääkirjoitus: Tuore tut­ki­mus tuo esiin Oulun monet arkiset vah­vuu­det, ja siksi kiel­tei­sis­sä mie­li­ku­vis­sa ry­pe­mis­tä kan­nat­taa jo hillitä

Mielenterveys: Kuinka nuorta val­vo­taan OYSin psy­kiat­ri­sel­la osas­tol­la, jossa on muun muassa tu­pak­ka­paik­ka ja psy­koo­si­po­ti­lai­ta?

Jääkiekko: SM-sar­jan par­haa­na pe­laa­ja­na pal­ki­tun Markus Loposen te­ho­ket­ju johtaa Kärpät kul­ta­jah­tiin

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan kesän ajalle - tutustu ja hae tästä

Kolumni
Tilaajille

Met­sä­lu­ku­tai­dois­sam­me on pa­ran­ta­mi­sen varaa

Millainen on keskivertosuomalaisen metsälukutaito? Tätä pohdin lukiessani Eeva Houtbeckersin tuoretta artikkelia Ekokriisi ja uudet liittolaisuudet: metsäkiistoista metsädialogeihin.

Alue ja ympäristö -lehdessä julkaistussa parikymmensivuisessa artikkelissaan Houtbeckers sivuaa metsälukutaitoa hyvin lyhyesti ja vertaa sitä talouslukutaitoon. Metsälukutaito ansaitsisi kuitenkin ehdottomasti laajemman pohdinnan.

Hyvä talouslukutaito vaatii ymmärrystä paitsi omasta taloudesta ja sen hallinnasta, myös laajempaa käsitystä talouden toiminnasta. Samalla tavoin metsälukutaidon voi nähdä moniulotteisena käsitteenä.

Wikipedia määrittelee metsän elinympäristönä, joka koostuu pitkistä, yleensä puurunkoisista kasveista, joiden latvusto muodostaa melko yhtenäisen peitteen.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.