Pääkirjoitus

Maa­han­muut­ta­jat työl­lis­ty­vät hyvin ajan kanssa – heistä tulee ylei­ses­ti myös ve­ron­mak­sa­jia toisin kuin pe­rus­suo­ma­lai­set väit­tä­vät

Maahanmuuttajat työllistyvät aikaisempaa enemmän muun muassa hoitoalalla. Työvoimapula hoitoalalla uhkaa pahentua, kun iäkkäiden hoidettavien vanhusten määrä lisääntyy huomattavasti suhteessa nuoriin sekä syntyviin ikäluokkiin.
Maahanmuuttajat työllistyvät aikaisempaa enemmän muun muassa hoitoalalla. Työvoimapula hoitoalalla uhkaa pahentua, kun iäkkäiden hoidettavien vanhusten määrä lisääntyy huomattavasti suhteessa nuoriin sekä syntyviin ikäluokkiin.
Kuva: Anssi Jokiranta/arkisto

Maahanmuuttajat työllistyvät sitä paremmin, mitä kauemmin he asuvat Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä ilmenee, että maahanmuuttajat pärjäävät työmarkkinoilla aluksi heikosti, mutta kymmenessä vuodessa heidän työllisyysasteensa ja työtulonsa nousevat.

EU:n tilastotoimiston Eurostatin mukaan ulkomailla syntyneiden 20–64-vuotiaiden työllisyysaste vuonna 2022 oli Suomessa 73,4 prosenttia, mikä oli korkeampi kuin esimerkiksi Ruotsissa. Ulkomailla syntyneiden miesten työllisyys Suomessa oli EU:n keskitasoa ja naisten EU-tasoa korkeampi.

Maahanmuuttajien työllisyystilanne vaihtelee huomattavasti sen mukaan, onko Suomeen tultu kansainvälisen suojelun, perhesiteen, opiskelun tai työluvan perusteella. Työn perässä Suomeen EU:n ulkopuolelta tulleiden työllisyys pysyy hyvin Suomen kantaväestön työllisyyden tasolla.

Maahanmuuttajat myös maksavat keskimäärin enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja kymmenen vuoden ajanjaksolla. Maksettujen verojen ja tulonsiirtojen suhde vastaa kantaväestön tilannetta.

Työllistymisestä on vaikea saada kirkasta kuvaa, sillä sitä tutkitaan erilaisilla mittareilla, joissa tutkittavat asiasisällöt sekä tutkimusmenetelmät vaihtelevat. Maahanmuuttajien työllistyminen on joka tapauksessa kehittynyt suotuisasti jo pitkään. Viime vuosien tutkimustulokset eivät tue varsinkin perussuomalaisten toistamia väitteitä, että maahanmuuttajat päätyisivät yksinomaan yhteiskunnan tukien varaan.

Maahanmuuttoa pidetään liki yksimielisesti yhtenä ratkaisuna ikääntymisestä aiheutuvaan työvoimapulaan. Viime vuonna 2023 maahanmuuttajien määrä kasvoi eniten Suomen tilastohistoriassa. Samaan aikaan syntyvyys vähenee ja eläkeläisten määrä nousee, joten maahanmuutto osaltaan voi olla pelastamassa Suomen hyvinvointivaltiota.

Petteri Orpon (kok.) hallitus kiristää maahanmuuttopolitiikkaa, mutta samalla se ohjelmansa mukaisesti haluaa vahvistaa työperäisessä maahanmuutossa korkeasti koulutettujen osuutta. Jo nykyään työmarkkinoilla menestyvät parhaiten erityisasiantuntijan työluvalla Suomeen muuttaneet.

Oulun tilastotietojen mukaan Oulussa asuu liki kymmenen tuhatta ulkomaalaista. Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät ovat Kiinasta, Intiasta, Venäjältä, Ukrainasta, Pakistanista, Sri Lankasta ja Bangladeshista. Lähtömaiden lista kertoo siitä, että Oulussa suurin osa maahanmuuttajista työskentelee tai opiskelee korkean teknologian parissa.

Työpaikkojen määrän on kasvanut Suomessa 2000-luvulla paljolti maahanmuuttajien tai heidän jälkeläistensä ansiosta. Ulkomaalaiset perustavat myös yrityksiä useammin kuin suomalainen kantaväestö. Vuokratyövoima- sekä alustatalous pyörii paljon ulkomaalaistaustaisten voimin. Näkyvimmin heidän osuus on lisääntynyt siivoojina sekä taksin- ja bussinkuljettajina. Tärkeintä on, että eritaustaiset maahanmuuttajat saadaan luontevasti osaksi suomalaista yhteiskuntaa.