Oulussa esitetään kesällä kamariooppera, jonka pohjana ovat todelliset tapahtumat Suomen sisällissodan jälkeen. Poikanne Yrjö -kamariooppera kertoo Oulun Lyseota käyneen Yrjö Saarenpuun kohtalosta joutua teloitetuksi.
Libreton on kirjoittanut Taideyliopiston Sibelius-Akatemian dosentti, Suomen kansallisoopperan päädramaturgina elämäntyönsä tehnyt Juhani Koivisto. Hänen mukaansa tämä tarina halusi tulla kerrotuksi oopperana.
– Ouluun aihe sitoutui päähenkilön vuoksi, mutta muuten se on ajaton. Mikä saa nuoren lähtemään kohti epävarmaa tulevaisuutta? Onko jokin aate niin tärkeä, että sen edestä voi vaarantaa henkensä?
Teoksen tapahtumat saavat alkunsa siitä, kun suomalaisuusaatteesta innostunut 18-vuotias nuorukainen haluaa lähteä sotaretkelle Aunukseen. Retki osoittautuu kuitenkin turhaksi. Aunuksen väestöä ei kiinnosta liittyä Suomeen.
Sotilaat kokevat nälkää ja väsymystä, ja lopulta he ryöstävät kirkon saadakseen ruokaa ja rahaa. Yrjö ei halua osallistua ryöstöön, vaan hän koettaa estellä muita – ja sitten hän jää kirkon ovelle vahdiksi.
Kun sotilaat vähän myöhemmin saadaan kiinni ryöstöstä, heidät määrätään pikaoikeudenkäynnissä ammuttaviksi. Sitten upseeri lieventää tuomiota ja päättää, että joukkueesta valitaan arvalla vain yksi teloitettavaksi.
Yrjö vetää kuoleman arvan. Nuorukainen ehtii kirjoittaa kotiinsa vielä yhden kirjeen ennen kuin teloitusryhmä surmaa hänet ampumalla.
Libretto pohjautuu tapahtumiin, joita Suomen ja Skandinavian historian emeritusprofessori Jouko Vahtola on kuvannut teoksessaan Nuorukaisten sota: Suomen sotaretki Aunukseen 1919 (Otava 1997).
Juhani Koivisto kertoo lainanneensa kamarioopperan tekstiin säkeitä Ateenalaisten laulusta ja Jääkärimarssista, joissa hänen mukaansa heijastuu ajan henki.
– Mitä ihmiselle tapahtuu, kun ylevät säkeet ja todellisuus törmäävät? Halusin toteuttaa aiheen siten, että sama laulaja esittää sekä isän että teloitustuomion antavan upseeri roolin, sillä näin tulee näkyväksi se, miten sota ja ajan henki muuttavat ihmistä – tavallisesta perheenisästäkin voisi tulla tunteeton tappaja, libretisti sanoo.
Teos on tällä haavaa erittäin ajankohtainen, sanoo ohjaaja Ville Saukkonen.
Hän näkee teoksessa yhtymäkohtia siihen, miten nuoret miehet haluavat tänä päivänä lähteä vapaaehtoisina sotimaan Ukrainaan ukrainalaisten rinnalle – ja millaisen todellisuuden he sitten joutuvat kohtaamaan rintamalla.
Kamariooppera esitetään pitkälti pohjoispohjalaisin voimin.
Rooleissa ovat Haukiputaalta kotoisin oleva tenori Jere Hölttä Yrjönä sekä Nivalasta kotoisin oleva baritoni Esa Ruuttunen Yrjön isänä ja teloitustuomion antavana upseerina.
Mukana on kuusi orkesterimuusikkoa sekä Oulun Lyseon ja Madetojan musiikkilukion oppilaista koostuva mieskuoro.
Oopperan on säveltänyt Oulusta kotoisin oleva ja Ouluun viime syksynä paluumuuttanut Niilo Korsulainen. Kyseessä on hänen ensimmäinen oopperasävellystyönsä.
Tuottajana on Oulun konservatorion pianonsoiton opettaja Kimmo Pihlajamaa. Teoksen aihe on alun perin hänen ideansa.
Kapellimestarina on Suomessa asuva puolalais-australialainen Mateusz Gwizdałła.
Kamarioopperan ensi-ilta on Pohjankartanon juhlasalissa 31. heinäkuuta ja sen toinen esitys on samassa paikassa 14. elokuuta.
Esitys on osa Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden virallista ohjelmaa ja Oulun juhlaviikkojen Delta life – taiteilija syntyy suistoon -hanketta.
