Kouluista, koulushoppailusta ja oppimistuloksista on keskusteltu kiivaasti koko lomakauden ajan. Eikä savua ilman tulta. Suomalainen koulujärjestelmä on monen yhtäaikaisen muutoksen edessä, ja niihin on jopa kiireellistä vastata.
Keskeisin muutospaine liittyy väestön vähenemiseen. Lapsien määrä on ollut vuosikausia laskussa monilla alueilla, mikä on pakottanut kuntia supistamaan kouluverkkoa rajustikin.
Pieniä kouluja on lakkautettu erityisesti maaseudulla, mutta sama nuoren ikäluokan kutistuminen tuntuu myös Oulun kokoisessa kaupungissa. Oulussa perusopetusikäisten lasten määrä vähenee lähes 4000 oppilaalla ensi vuosikymmenen alkuun mennessä.
Valmistautuminen tulevaan väestökehitykseen ei ole osoittautunut helpoksi, vaikka kuntapäättäjät osaavat vetää syntyvyystilastoista asiaperusteisia tulkintoja.
Koulun lakkauttaminen on aina kauaskantoinen päätös, jossa lopputuloksena voi olla koulun ympärille rakentuneen kaupunginosan yhteisöllisyyden hiipuminen.
Yhteisöllisiä palveluita karsinut Oulun palveluverkkoselvitys johti kipakkaan kaupunginvaltuuston kokoukseen kesäkuun alussa. Kaleva kertoi (8.6.) yömyöhään kestäneen kokouksen lukuisista äänestyksistä, jotka lopulta johtivat useiden koulujen ja päiväkotien lakkauttamiseen viimeistään 2030-luvulla, eli vaikutukset tuntuvat verrattain pian.
Vanhemmat ovat vastustaneet lähikoulujensa lopettamista ja perustelleet sitä eriarvoisuuden lisääntymisellä ja koulumatkojen pidentymisellä. Lisäksi muodostettavissa suurkouluissa luokka- ja ryhmäkoot kasvavat, millä on vaikutusta oppimiseen.
Tämä on johtanut monissa kaupungeissa niin sanottuun koulushoppailuun, jossa vanhemmat varmistavat lapsensa pääsyn "parempaan" kouluun. Rusinat pullasta -mallissa koulut eriarvoistuvat entisestään, ja sillä on vaikutus oppilaspohjaan sekä opintotarjontaan.
Hälyttävin mutta turhan vähälle huomiolle jäänyt keskustelunaihe on liittynyt perusasiaan, lukutaitoon. Kymmenen keskusjärjestöä Akavasta Suomen yrittäjiin julkaisi toukokuussa huolensa lukutaidon rapistumisen vaikutuksista Suomen tulevaisuuteen.
Aiheellisen hätäännyksen taustalla on tutkimustieto: Niilo Mäki -instituutin vuosien 2019–2024 aineistosta näkee, että lukutaito on heikentynyt koko ikäluokassa.
Karuinta on, että vain hieman yli puolella peruskoulun päättävällä nuorella on tyydyttävä lukutaito, joka riittää jatko-opiskeluissa. Julkilausuma muistuttaa, että useammalla kuin joka viidennellä lukutaito on niin heikko, ettei se riitä edes arkisista tilanteista selviämiseen.
Koulujärjestelmän suurin haaste liittyy juuri lukutaitoon, johon tarvitaan nykyistä täsmällisemmin suunnattuja kansallisia toimia.