Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Lin­nan­maa on yli­opis­ton vahvuus – ei ongelma

1960-luvun Jaatisten monumentaalisuunnitelman jälkeen Oulun keskustan kehittäminen suunnitelman mukaiseksi ei toteutunut.

Suunnitelmaan kuulunut korkeampi kerrostalo teatterin taakse ja Rantakadun puukortteleiden purkaminen kerrostaloja varten hylättiin.

Korkeasta rakentamisesta Oulussa on tehty selvitys 2014, ja ruutukaava-keskustaa on tarkasteltu modernin arkkitehtuurin selvityksessä 2016. Viime aikoina Oulun keskustassa ja lähiympäristössä on päätetty yksittäisistä rakennuskohteista huomioimatta niiden sopivuutta ja toimivuutta.

Muutaman vuoden ajan on yliopiston silloisen rehtorin aloitteesta ja toivomuksesta toistuvasti nostettu esille yliopiston siirtämistä Linnanmaalta OYSin yhteyteen tai sen lähialueelle.

Siirtoa on perusteltu pitkällä matkalla kaupungin keskustaan. Siirtoa puolustavissa monissa Kalevan artikkeleista löytyy kuitenkin selvästi esille kaksi pääsyytä siirrolle: rehtori haluaa toimistonsa isolle yliopistokampukselle ja saataisiin ”pöhinää" kaupungin keskustaan.

Nykyinen sijainti Oulun kansainvälisesti tunnetun Technopoliksen vieressä antaa hyvän tilaisuuden teknologian opiskelijoille tutustua mahdolliseen tulevaan työkenttäänsä.

Biologian opiskelijoille on muun muassa laaja kasvitieteellinen puutarha kasvihuoneineen.

Vielä näin jälkeenpäinkään ei voi kuin valittaa eläinmuseon lakkauttamista ja Kangasperkon suoraan seinille maalattujen näyttelytaustojen särkemistä ja poistamista, ja muuttamista opiskelijaruokapaikaksi.

Maalaukset olivat jopa parempia kuin vastaavat maalaukset Helsingin Luonnontieteellisessä museossa.

Opettaja-opiskelijoille on harjoittelupaikat ala-asteelta lukioon saakka yliopiston vieressä. Kaikkien alojen opiskelijat yhdessä muodostavat laaja-alaisen yhtenäisen opiskelijayhteisön.

Yliopiston sijainti Linnanmaalla on yksi sen vetovoimatekijä. Opiskelijoilla on mainio ulkoilu ja lenkkeily-ympäristö. Jäähalli, kuntosali ja uimahalli vieressä.

Oulun kaupunki on tehnyt ison ja kalliin katuremontin leventäessään tietä yliopistolle ja laittaessaan omat kaistat bussiliikenteelle ja pyöräilijöille. On hyvin pikkukaupunkimaista ajattelua pitää noin viittä kilometriä pitkänä matkana.

Entä tulevaisuuden näkymät. Vaikka vain osa nykyisistä rakennuksista kunnostettaisiin, tilojen laajempi käyttö uudenlaiseen tutkimukseen ja käyttöön voi olla tarpeen tulevaisuudessa.

Yhtenä esimerkkinä tekoälyn tutkiminen, soveltaminen ja sen hyödyntäminen kaikilla aloilla. Tulevaisuus tuonee mukanaan myös muita uusia eri alojen tutkimuskohteita.

Todellista kustannusvertailua (esimerkiksi liikennejärjestelyt, opiskelija-asunnot, parkkipaikat) ei ole tuotu esille, on korostettu Linnanmaan rakennusten ja rakentamisen kustannuksia.

Ritva Tienari

FL, suunnittelumaantiede, Oulu