
Kauppurienaukiolla puhaltaa kylmä viima eikä ihmisiä ole tungokseksi asti maanantain iltapäivässä. Yliopiston Apteekin edustalla on yksi koju, jossa otetaan parhaillaan selfieitä Liike Nytin puheenjohtajan ja kansanedustajan Hjallis Harkimon kanssa. Puolue tekee aluevaalityötä, ja Harkimo on saapunut kaupunkiin värväämään uusia ehdokkaita ensi vuonna muodostettavalle Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle.
– Tavoitteenamme on, että saisimme hankittua 50 ehdokasta tänään, Harkimo kertoo.
Aluevaalit teettävät hänen mukaansa kovaa työtä ja työsarkaa ehdokkaiden hankkimiseksi piisaa. Edellinen viikonloppu on mennyt Espoossa ja Vantaalla kampanjoidessa. Oulun jälkeen suuntana on Tampere ja tulevana viikonloppuna Turku ja Salo. Tiivis tahti jatkuu joulukuun puolivälin tienoille.
– Ehdokkaita pitää saada vaaleihin. Meillä on tänään myös isompi tilaisuus illalla. Olen kutsunut sinne potentiaalisia aluevaaliehdokkaita.
Oulun Aleksinkulmassa maanantai-iltana pidettyyn tilaisuuteen odotettiin tulevan 15 uutta potentiaalista ehdokasta.
Aluevaaleihin puolue tavoittelee enemmän ehdokkaita kuin viime kevään kuntavaaleissa.
– Meillä oli 500 ehdokasta kuntavaaleissa, kun taas muilla puolueilla sellaiset 7 000. Eihän muiden puolueiden tarvitse kuin valita sieltä ehdokkaat, mutta meidän pitää hankkia paljon uusia ehdokkaita.
Ehdokkaiden hankinta on Harkimon mielestä onnistunut toistaiseksi hyvin, vaikka helppoa se ei ole ollut, kun puolueellakin on ikää vasta kolme vuotta.
Kuntavaalitulosta voi yhden kansanedustajan puolueelle pitää hänen mukaansa onnistuneena, sillä se sai 49 kunnanvaltuutettua ympäri Suomen.
Aluevaaleissa valitaan edustajat 21 hyvinvointialueelle ja niille siirretään kunnista vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä. Harkimon mielestä hyvinvointialueita pitäisi olla ainakin puolet vähemmän.
– Ihan poliittisen lehmänkaupan tuloksena on tehty näin monta aluetta. Parasta olisi, jos olisi vain viisi aluetta, joissa on yliopistolliset keskussairaalat. En voi ymmärtää esimerkiksi sitä, miten keskusta voi antaa sellaisen vaalilupauksen, että jokaisessa kunnassa tulisi olemaan terveysasema. Semmoinen ei tule ikinä toteutumaan.
Hän huomauttaa, että Lapin ja Oulun on pidettävä huoli siitä, että matka lähimmälle terveysasemalle ei olisi jatkossakaan liian pitkä.
– Tiedän tämän, kun itsellänikin on ollut sydänkohtaus. Jos kestää kymmenen tuntia ennen kuin pääsee hoitoon, siinä voi lähteä henki.
Harkimo arvelee sote-uudistuksen tuovan miljardien lisäkustannukset.
– Hallituspuolueet eivät halua kertoa, kuinka paljon tähän menee rahaa. Ei voi esimerkiksi lähteä tekemään 0,7 hoitajamitoitusta ja seitsemän päivän takuuta hoitoonpääsystä ennen kuin hankkii henkilökunnan. Nyt se tehdään päinvastoin, ja se voi johtaa katastrofiin.
Entä miten äänestäjät sitten saadaan innostumaan aluevaaleista? Tehtävä on vaikea, Harkimo myöntää. Hänen mukaansa ihmiset eivät voi innostua asiasta, mistä he eivät tiedä mitään.
– Meidän asia on kertoa näistä vaaleista. Ihmiset eivät ymmärrä sitä, että aluevaalit ovat paljon tärkeämmät kuin kuntavaalit. Näissä päätetään paljon enemmän asioita kuin kunnissa, joista siirtyy tehtäviä pois.
Hän uskoo kuitenkin, että kiinnostus herää, kun puheenjohtajatentit alkavat ja asia nousee enemmän esiin.
Aluevaalitilaisuuksissa ihmiset ovat toistaiseksi halunneet Hjallis Harkimon mukaan puhua valtakunnan politiikasta.
Ensimmäiset aluevaalit pidetään 23. tammikuuta vuonna 2022.
Oulussa Liike Nyt on toiminut reilun vuoden, ja sillä on yksi valtuustopaikka.