Pääkirjoitus

Liian moni hen­ki­lö­au­to Suo­mes­sa on ikä­lop­pu – ro­mu­tus­palk­kion hyödyt vielä pi­men­nos­sa

Kainuussa ajetaan Suomen vanhimmilla autoilla. Tilastojen mukaan henkilöautojen keski-ikä Kainuussa on 16 vuotta kun se koko Suomessa on 14 vuotta. Kuva Kuusamosta Torangin liikenneympyrästä, josta matkaa Kajaaniin kertyy 245 kilometriä.
Kainuussa ajetaan Suomen vanhimmilla autoilla. Tilastojen mukaan henkilöautojen keski-ikä Kainuussa on 16 vuotta kun se koko Suomessa on 14 vuotta. Kuva Kuusamosta Torangin liikenneympyrästä, josta matkaa Kajaaniin kertyy 245 kilometriä.
Kuva: Jussi Väätäinen/Arkisto

Suomalainen ajaa keskimäärin noin 14 vuotta vanhalla autolla. Käytössä olevien henkilöautojen keski-ikä on noussut viimeiset kuutisenkymmentä vuotta 1960-luvulta lähtien. Suomen henkilöautokanta vanhenee edelleen vauhdilla. Autot Suomessa ovat useita vuosia iäkkäämpiä kuin muissa Pohjoismaissa.

Henkilöautojen keskimääräinen ikä vaihtelee eri puolilla Suomea. Uusimmilla autoilla ajellaan pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla kun taas maaseudulla, Itä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa autot ovat usein vanhoja tai ikäloppuja. Suomen alueet näyttävät siis eriytyvän myös sen mukaan millaisia autoja eri paikkakunnilla liikkuu.

Autoalan Tiedotuskeskus on pidemmän aikaa muistuttanut, että iäkkäät autot lisäävät riskejä maanteillä ja vaarantavat liikenneturvallisuutta. Selvää on, että mitä vanhemmalla autolla ajaa, sitä vähemmän autoon kuuluu uudenalaista turvallisuusteknologiaa.

Vanha auto vaatii perusteellisia ja hinnakkaita huoltoja säilyäkseen ajokuntoisena ja turvallisena. Vakuutusyhtiöt pystyvät lukemaan omista vahinkokorvaustilastoistaan, että vanhojen autojen kolaririski, kuten esimerkiksi tieltä suistumiset ja ulosajot ovat iäkkäillä autoilla yleisempiä kuin uudemmilla malleilla.

Liian usein paljastuu, että vanhan auton huollot on jätetty tekemättä. Se huomataan nykyään myös katsastuksissa. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan viime vuosina noin joka kolmas auto on hylätty määräaikaiskatsastuksessa.

Auto on asunnon jälkeen yleensä suomalaisen toiseksi kallein hankinta. Ihmisten suhde autoon ja autonhankintaan on kuitenkin muuttunut viime vuosina. Autokaupassa on tarjolla useita vaihtoehtoja. Auton omistamista ei pidetä enää itsestäänselvyytenä etenkään suurimmilla kaupunkialueilla. Joillekin auton vuokraaminen voi tarjota toimivan ratkaisun.

Autokaupalle muutokset vaativat sopeutumista. Vaikka kevät ja kesä nostattavat autokuumetta, ei uutta tai käytettyä autoa käydä enää katselemassa myymälässä paikan päällä vaan sopivaa mallia tutkitaan perusteellisesti ensiksi verkossa.

Autoalan Tiedotuskeskuksen tuoreen tilaston mukaan uusia henkilöautoja myytiin maaliskuussa 2026 melkein kymmenen prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin 2025 maaliskuussa. Myös koko alkuvuoden myyntitietojen perusteella autokauppa näyttäisi piristyvän.

Etenkin käytettyjen täyssähköautojen kauppa käy vilkkaana, mikä jatkunee kesää kohti, jos polttoaineiden hinnat säilyvät korkeana. Täyssähköisten autojen osuus ensirekisteröinneistä oli alkuvuonna liki 47 prosenttia. Tänä vuonna saatetaan todistaa historiallinen käänne, jossa täyssähköautojen myynti ohittaa bensiiniautojen myynnin.

Kansalaisten tiedetään nyt säästävän rahojaan tileille. Autokaupalle kiinnostavaa on, miten henkilöauton romutuspalkkio innostaa ihmisiä romuttamaan yli kymmenen vuotta vanhan auton ja ostamaan sen tilalle uuden päästöttömän tai vähäpäästöisen auton.

Romutuspalkkiota voi hakea kahden vuoden aikana vuoden 2026 alusta vuoden 2027 loppuun. Toivottavasti järjestelmä osoittautuu toimivaksi ja sen ansiosta Suomen autokanta nuorentuu.