Lauri Taneli Lassilan esseekirja Nihilismin myytti (Kirjokansi 2022) on nykypäivänä varsin poikkeuksellinen teos. Tällaisen siitä tekee ennen kaikkea sen nationalismia käsittelevä osuus.
Lassila nimittäin julistautuu nationalistiksi ja monikulttuurisuusideologian vastustajaksi. Erikoista tästä tekee se, että hän kirjoittaa nähdäkseni vasemmistolaisesta näkökulmasta.
Ovathan edellä mainitut ominaisuudet totuttu yhdistämään populistiseen oikeistoon, tai suorastaan äärioikeistoon.
Lassila esittää, että nationalismi on mielekkäin tapa järjestää yhteiskuntaelämä maailmassa.
Laajamittainen maahanmuutto taas johtaa hänen mukaansa sosiaalisen yhtenäisyyden rapautumiseen ja hyvinvointivaltion alasajoon.
Ylikansalliselle talouseliitille nämä kehityskulut hänen mukaansa sopivat mainiosti.
Tässä kuviossa ylikansalliset "imperiumit", olivat ne sitten taloudellisia tai poliittisia, hyötyvät yleisestä kansalaisten välisen solidaarisuuden rispaantumisesta.
Lassila käsittelee oivaltavasti nykyistä julkista narratiivia, jossa eurooppalaisuuden historialliset saavutukset pyritään mitätöimään ja jossa länsimailla on arvonsa vain suhteessa siihen, miten "monimuotoisiksi" ne suostuvat muuttumaan.
Lassila huomioi myös, miten julkisessa puheessa ja median esityksissä kriittisyys monikulttuurisuutta kohtaan on rajattu pois "sivistyneille ihmisille" sopivista keskustelunaiheista kokonaan tekemällä siitä automaattisesti rasistista, eli jotain todella likaista.